Keskusta-logo

Uutiset

3.5.2019Vihreä Lipppu -näyttelyn avajaiset 3.5.2019Lue lisää »5.1.2019Tunteikas Joulu 2003Lue lisää »5.1.2019Miksi minusta tuli arvojohtajaLue lisää »

Tervetuloa Seppo Salon kotisivuille!  

Tsemppaan itsenäisen ja yhteistyökykyisen Espoon sekä nykyisten espoolaisten arvojen ja tarpeiden puolesta: lähipalvelujen, -kauppojen, -työpaikkojen, -ruoan, -luonnon ja -demokratian

Näillä kotisivuilla esittelen Teille ajatuksiani ja toimintaani. (klikkaa yläpalkin otsikkoja)

Sähköpostiosoitteeni: seppo.salo@saunalahti.fi


Minä uskon, että
* ihmiset haluavat huolehtia itsestään, lähimmäisistään ja ympäristöstään
* meidän on luotava parempia mahdollisuuksia osallistumiseen
*ihmiset haluavat osallistua oman lähialueensa kehittämiseen ja kun he saavat osallistua suunnittelun varhaisessa vaiheessa, niin säästetään paljon rahaa ja aikaa
*ihmiset huolehtivat paremmin ympäristöstään, jota ovat itse olleet suunnittelemassa ja mahdollisesti toteuttamassa


Hyvää Espoon Osallisuusvuotta 2019 tai 2020 ?!

Mitäpä jos Espoosta tehtäisiin kaupungin johdon, poliittisen johdon ja asukkaiden yhteistyönä osallisuuden mallikaupunki?  Olisitkos sinä valmis panostamaan tämän asian edistämiseksi? Mitä ajatuksia tämän muistion ideat herättävät?

Mitäpä jos tänä vuonna toimittaisiin ripeästi kaikilla rintamilla, jotta voisimme ylpeänä nimetä ensi vuosi Espoon Osallisuusvuodeksi?

Vision mukaan Espoo on verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.

Espoon arvojen mukaan Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen.

Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut.

Osallistuva Espoo -kehitysohjelman hyötytavoitteiden mukaan Espoon paras voimavara ovat espoolaiset itse. Päämääränä on kaikkien Espoo, kuntalaisten osallistumisen helppous, asukkaiden lähitekeminen ja omatoimisuus sekä vaikuttamisen, demokratian ja päätöksenteon kehittyminen.

Kansalaistoiminta määrittelee tulevaisuuden kaupungin ja tekee Espoosta kansainvälisesti vetovoimaisen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että Espoossa on Suomen toimivin demokratia ja osallistuvimmat kuntalaiset.

Hyötytavoite 1: Asukkaat, yritykset ja yhteisöt osallistuvat yhteisten haasteiden ratkaisemiseen

Hyötytavoite 2: Asukkaiden lähitekeminen ja omatoimisuus kukoistavat

Asuinalueilla on vapaaehtoisten ja järjestöjen toimintaan tarvittavia tiloja. Tuetaan asukasfoorumeja ja asukasyhdistyksiä sekä aluekehitysryhmien muodostumista ja toimintaa eri alueilla. Poistetaan lähitekemisen esteitä. Tuetaan asukasaktiivisuutta ja lähidemokratiaa.

Hyötytavoite 3: Asukkaiden luottamus demokratiaan ja päätöksentekoon kasvaa.

Kuntapalvelututkimuksen 2017 mukaan kyselyyn vastanneista espoolaisista vain 32 % oli tyytyväisiä vaikuttamismahdollisuuksiinsa.

Eri tutkimukset osoittavat, että asukkaat ovat yleensä tietoisia/kiinnostuneita oman lähialueensa, kylänsä, asioista usein vasta siinä vaiheessa, kun asiat on jo päätetty. Sitten yritetään vastustaa eli mielipiteet ovat EI-mielipiteitä. Vaikuttaa siltä, että kuntalaisia kiinnostaisi osallistua omaan lähiympäristöön liittyviin konkreettisiin hankkeisiin, jos he saavat tietää niistä ajoissa. Harvalla on kiinnostusta koko kuntaa koskeviin hankkeisiin. Espoon suuralueetkin ovat niin suuria, että harvalla asukkaalla on kiinnostusta niitä koskeviin hankkeisiin.

Suuralueiden yhdistykset ottavat kantaa oman kylänsä asioihin ja tuovat sitten edustajansa välityksellä asioita kehitysyhdistykseen, jos asia koskee laajempaa aluetta tai on muuten yleisluontoisempi.

Olisiko kaikkien edun mukaista on saada aikaan muutos. Osalliset tulisi saada kertomaan toiveensa ja näkemyksensä sekä sitoutumaan ainakin henkisesti ennen kuin on panostettu yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja päätöksiä tehty eri elimissä (lautakunnat, kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto). Tämä edellyttää, että asukkaat saavat hyvissä ajoin tietää eri toimialojen suunnitelmista.

Koska kunnat vastaavat ensisijaisesti kansalaisten elinympäristöstä ja hyvinvoinnista, niin kuntien on myös ensisijaisesti huolehdittava kansalaisten osallistumismahdollisuuksista ja halukkuudesta. Valtiovalta, hallitus ja eduskunta ja nimenomaan sisäasianministeriö on pyrkinyt uusimaan lainsäädäntöä niin, että asukkaat saataisiin osallistumaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksen tekoon ja jopa itse suorittamaan toimenpiteitä ja palveluja. Valtiovalta patistaa kuntia huolehtimaan siitä, että kuntalaiset saadaan aidosti osallistumaan.

Kuntalain mukaan valtuusto voi asettaa alueellisia lautakuntia tai johtokuntia edistämään kunnan osa-alueen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Valtuusto voi päättää, että alueellisen toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan kunnan asianomaisen osa-alueen asukkaiden esityksestä. Alueellisen toimielimen tehtävänä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kunnan osa-alueen kehittäminen. Alueelliselle toimielimelle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Alueellisen toimielimen muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään hallintosäännössä.

Voimme ilmeisesti lähteä siitä, että kaupungin virkamiehillä ja poliittisilla luottamushenkilöillä on yhteinen intressi edistää asukkaiden osallisuutta paikallishallinnossa niin, että kansalaisten vaikutusmahdollisuudet asukkaina, palvelujen käyttäjinä ja kuluttajina sekä omaa elinympäristöään koskevien ratkaisujen toimeenpanijoina paranevat.

Pelkkä kuntalaisten omaehtoinen toiminta ei riitä, mukaan on saatava aktiivisesti myös kunnan virallinen taho -viranhaltijat ja päättäjät. Yhteisten päämäärien rakentaminen vaatii työtä kaikilta osapuolilta.

Espoossa on päätetty kehittää kaupunkia suuralueina, mutta ketkä päättävät, että miten niitä kehitetään. Suuralueiden asukkaat ja yrittäjät eivät tällä hetkellä saa tarpeeksi osallistua alueensa kehittämiseen. Erilaisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia (esim.asukasfoorumit) ja työpajoja kyllä järjestetään, mutta yleinen mielipide on se, että asukkaiden niissä esittämiä mielipiteitä ei huomioida tarpeeksi päätöksenteossa.

Asukkaiden Espoo -ryhmä järjesti 24.10.2018 seminaarin. Osallistujia oli 48. Ryhmätöiden perusteella voidaan todeta, että asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia on merkittävästi kehitettävä kuntalain, maankäyttö- ja rakennuslain, EU:n läheisyysperiaatteen sekä Espoo-tarinan mukaisesti. Espoota on kehitettävä niin, että nykyisetkin asukkaat täällä edelleen viihtyvät, siksi asukkaitten mielipiteet on paremmin otettava huomioon. Kaupunki säästää aikaa ja rahaa, kun asukkaat pääsevät vaikuttamaan hyvin varhaisessa vaiheessa esimerkiksi kaavoitushankkeisiin, koska näin saadaan kerralla valmista ja vältytään valitusprosesseista.

Mitä pitäisi tehdä tämän vuoden (2019) aikana?

Luodaan kaupungin ja asukkaiden yhteistyönä osallisuusmalli samalla, kun kaupungin johtamisjärjestelmää uudistetaan.

Syksyn aikana 2019 kaupungin johtoryhmä järjestää kaikilla suuralueilla asukastilaisuuden, jossa kaupunginjohtaja ja toimialojen johtajat esittelevät näkemyksiään osallisuuden kehittämiseksi. Tilaisuudessa Asukkaiden Espoo -ryhmä esittää omia näkemyksiään.

Päätetään nimittää kaupunginjohdon esikuntaan osallisuuspäällikkö ja jokaiselle toimialalle yksi tai useampia osallisuuskoordinaattoreita ja kaikille suuralueille palkataan 1.1.2020 osallisuusvalmentajat ja perustetaan kehitysyhdistykset ja varataan tarvittavat määrärahat 2020 budjettiin ja kirjataan osallisuus tavoitteineen henkilöstön toimenkuviin. Kehitysyhdistys on parempi nimitys kuin raati, koska se jo kertoo, että sen tarkoituksena on kehittää suuraluetta ja ry on parempi myös siksi, että se on juridinen toimija.

Osallisuuspäällikön tehtävät:

  • kokoaa ja esittelee ko. suuraluetta koskevat tulevat hankkeet ja lausuntopyynnöt suuralueiden  kehitysyhdistysten hallituksien kokouksissa ja raportoi kaupungin eri yksiköille alueiden näkemykset ja lausunnot
    • osallistuu tarvittaessa alueen kyläyhdistysten kokouksiin, alueen asukastilaisuuksiin ja aluetta koskeviin yhteissuunnitteluprojekteihin
    • motivoi alueen yhdistyksiä osallisuuden laajentamiseen
    • järjestää koulutusta kehitysyhdistysten hallituksille ja jäsenyhdistyksille
    • pitää yhteyttä jäseniin, virkamiehiin ja poliittisiin päättäjiin
    • osallistuminen toimintamallin kehittämiseen alueellisen näkökulman kanavoitumisesta muuhun kaupungin suunnitteluun ja hallintoon.
    • aluetietoverkon kehittämisen koordinointi e-palveluhankkeeseen ja kouluttamisen koordinointi.
    • toiminnan suunnittelu, budjetointi ja seuranta
    • raportoi toiminnasta kaupunginhallitukselle

Osallisuuskoordinaattorien tehtävät:

  • kokoaa ja esittää eri suuralueita koskevat tulevat hankkeet ja lausuntopyynnöt osallisuuspäällikölle ja toimittaa ne suuralueiden kotisivuille.
  • osallistuu tarvittaessa kehitysyhdistysten hallitusten kokouksiin ja asukastilaisuuksiin
  • raportoi omalle hallintokunnalleen kehitysyhdistyksien näkemykset ja lausunnot

Suuralueiden kehitysyhdistykset:

Jokaiselle suuralueelle perustetaan sen alueen ihmisten muodostamien kaupunginosa-, omakoti-, ympäristö- ja poliittisten yhdistysten, urheilu-, ja nuoriso- ja eläkeläisyhdistysten ja yrittäjien edustajien muodostamat kehitysyhdistykset, jotka pohtivat koko suuraluetta koskevia ja yleisempiäkin asioita, jotka vaikuttavat suuralueiden ihmisten elämään ( sote, toisen asteen opetuspaikat, liikenne, tiet, harrastusmahdollisuudet jne). Nämä kehitysyhdistykset laativat lausuntoja omaa aluettaan koskevista tärkeistä asioista.

Kehitysyhdistysten kokousten valmistelijana ja esittelijänä ja kokoonkutsujana toimii alueen osallisuusvalmentaja

Kehitysyhdistysten tehtävät:

1.Kehittää yhteistä näkemystä suuralueen ja sen kylien visiosta ja arvoista 2.Toimii alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteistyön aktivoijana ja koordinoijana. Pyrkii sovittamaan yhteen alueen eri toimijoiden näkemyksiä.3. Edistää eri tavoin asukkaiden ja yhteisöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Huolehtii omalta osaltaan siitä, että asukkaat saavat riittävästi tietoa alueesta ja sen olosuhteista sekä tulevista muutoksista.5. Edistää alueensa asukkaiden hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä tavoitteenaan viihtyisä ja turvallinen elinympäristö, monipuolinen kaupunkikeskus ja omaleimaiset, elinkelpoiset kylät. 6. Tekee aloitteita ja antaa lausuntoja aluetta koskeviin kaavoitus-, kadunrakennus- ja rakennushankkeisiin sekä muiden palvelujen kehittämiseen valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa. 7. Kehittää alueellista yhteistyötä kaupungin hallinnonalojen kanssa sekä kaupunginhallituksen, -valtuuston ja lautakuntien kanssa. 8. Kehittää alueellisen toiminnan organisointia, hallintoa ja toimintasääntöjä 9. Edistää alueellisen tietoverkon kehittämistä ja käyttöä.

2.Tietotekniikka

2.1 Kaupunki kehittää yhtenäiset kotisivut suuralueiden kehitysyhdistyksille sekä niiden

jäsenyhdistyksille

2.2. Kaupunki tuottaa näille kotisivuille eri hallinonalojen ko. aluetta koskevia tiedotteita ja

kehitysyhdistys ja jäsenyhdistykset tiedottavat toiminnastaan, asukasilloista ja muista

aktiviteeteistä.

2.3. kaupunki kehittää yhtenäisen kyselyjärjestelmän, jonka avulla kehitysyhdistykset ja

niiden jäsenyhdistykset voivat kysellä alueensa asukkaitten mielipiteitä eri asioista.

3. Esitys määrärahasta ja hallinnoinnista

Kehitysyhdistyksille myönnetään määräraha, joka kattaa tietotekniikka-, kokous-,

asukastilaisuuksien ilmoitus ja järjestelykulut.

Päätetään, että seuraavan valtuustokauden alussa

Seuraavien kunnallisvaalien valtuustopaikkoja saavat puolueet sitoutuvat siihen, että  kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä lautakuntien paikkojen täytössä huomioidaan äänimäärien lisäksi valittavien jäsenten asuinpaikka niin, että henkilöt asuisivat tasaisesti eri suuralueilla.

Luottamuselimissä nimetään jokaiselle suuralueelle osallisuusvastaava, joka pitää alueen asukas- ja kehitysyhdistykset tietoisina tulevista asioista ja ottaa vastaan alueelta tulevat näkemykset ja esittää ne ko. elimissä.

 Osallisuusvastaavien tehtävät

  • osallistuu kehitysyhdistyksen hallituksen kokouksiin ja asukastilaisuuksiin, jos kokouksissa käsitellään ko. lautakunnan asioita.
  • raportoi lautakunnan suunnitelmista ja päätöksistä, jotka koskevat ko. suuraluetta
  • raportoi lautakunnalle kehitysyhdistyksen näkemykset ja lausunnot
  • eri lautakuntien vastaavien tulisi mahdollisuuksien mukaan edustaa eri puolueita ja asua alueella. 

Perustetaan tarpeen mukaan eri toimialoille asiakasraateja osallistumaan palvelujen kehittämiseen.

Kehitetään osallisuutta siten, että myös nuoret ja maahanmuuttajat saadaan mukaan.

Lisätään osallistuvaa budjetointia, ja varataan siihen 1,5 milj. €/v.

Mitataan osallisuuden toteutumista ja seurataan taloudellisia vaikutuksia. 

Perustetaan kaupunginhallitukseen osallisuus- ja hyvinvointijaosto.

Tämän muistion olen laatinut päivittämällä omia pohdintoja, joita olen monelle teistä viime vuoden aikana toimittanut ja Asukkaiden Espoo -ryhmän pohdintojen pohjalta.

Hannusjärvellä 18.4.2019

t Seppo Salo

www.sepposalo.net

oppes.olas@gmail.com

 





Haluaisitko tietää enemmän koko Kaitaan tilastoalueen kehitysnäkymistä ja vaikuttaa niihin. Kuten varmasti kaikki tietävät, Kaitaa on Espoon tilastoalue 44 . Se on Länsiväylän, Soukanväylän, meren ja Finnoonpuron rajaama alue. Jos vastasit kyllä, niin suosittelen tutustumista www.kaitaa.net sivustoon ja Kaitaa kaikille – Fb-ryhmään https://www.facebook.com/groups/kaitaakaikille/?ref=bookmarks Nämä ovat Iivisniemi-Kaitaa -seuran sivustoja.
Jos olet kiinnostunut nimenomaan omakotiasumiseen liittyvistä asioista, niin silloin suosittelen liittymistä Lounais-Espoon Omakotiyhdistykseen https://www.facebook.com/LounaisEspoonOmakotiyhdistys/
Entä jos olet kiinnostunut erityisesti Hannusjärvestä ja Hannusmetsästä, silloin sinun kannattaa liittyä Hannusjärven suojeluyhdistyksen kannatusjäseneksi ja seurata www.hannusjarvi.fi ja Fb -ryhmää https://www.facebook.com/groups/175114352921110/
Jos sinä olet huolestunut asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista yleensä Espoossa, niin silloin suosittelen Fb -ryhmää: https://www.facebook.com/groups/AsukkaidenEspoo/
Hyvää viikonloppua
t Seppo


Olin kavereiden kanssa ensimmäisen kerran hiihtoreissulla Äkäslompolossa keväällä 1968, siis 50 vuotta sitten. Muutamaa vuotta lukuunottamatta olen siellä vieraillut vähintään kerran vuodessa.

Palasin tänään viikon ruskaretkeltä Leilan kanssa. Maaruska oli todella upea, päivälämpötila oli 13 - 22 astetta, sateesta ei tietoakaan. Mahtava reissu. Tällä kertaa kävelykilometrejä kertyi 66, askeleita 100135, nousua ja laskua kumpaakin 3279 metriä. Leilalle kertyi askeleita enemmän, koska askel on tasaisella lyhyempi. Äkäslompolon puolella kävelimme Kellostapulin ympäri, kävelimme Kukaksen kautta Kotamajalle ja sieltä latureittiä pitkin takaisin Karilaan, jossa automme oli. Sitten kävimme Pallaksella, jossa valloitimme Taivaskeron ja kävimme myös lähes Laukukeron huipulla. Sitten kävimme Ylläsjärven puolella kävelemässä Saalistusjotoksen ja Aakenuksella jätimme automme Totovaaran pirtille ja kävelimme Vasalaen ja Moloslaen kautta tunturin itäreunaa myöten takaisin auton luokse. Itäreunalla näimme saksalaisen Junkersin jäännöksiä Lapin sodan ajoilta. Valloitimme myös Kesängin, jonka Tahkokuruun oli rakennettu uusi nuotiopaikka, Hangaskurun kautta kävelimme jälleen Karilaan.

Tässä kuva meistä Taivaskeron huipulla, jossa on muistomerkki vuoden 1952 Helsingin Olympialaisten olympiasoihdun sytyttämisestä keskiyön auringon säteillä.

Huipulla tuuli niin kovasti, että emme meinanneet pysyä pystyssä.

IMG_3390.JPG



Espoon Hannusjärven suojelu ry täytti 17.05.2018 20 vuotta.

Täysin sydämin Hannusjärven ja Hannusmetsän puolesta 20 vuotta - 15800 talkootuntia - 63500 euroa -esite ja Säästä Hannusmetsä ja Hannusjärvi - säästät Espoon sosiaali- ja terveysmenoja -esite ja paljon muuta infoa löytyy hannusjarvi.fi -kotisivulta.


Minut valittiin tänään 25.4.2018 jälleen Suur-Espoonlahden kehitys ry:n hallituksen jäseneksi.


Uuden Kaitaa-iivisniemen -osayleiskaavan korkeat kerrostalot

tuhoavat minun lapsuuteni maiseman !!IMG_3105.JPG

Kesästä 1945 olen ollut hannusjärveläinen.

Tai oikeastaan mummu käytti nimeä Bondaksen Hannuslampi.



IMG_3141.JPG

Tänään 22.4. 2018 2 joutsenta Hannusjärvellä


Näkymiä Hannusjärvelle Pitkänä Perjantaina 2018 auringonnousun aikaan:

IMG_3080.JPGIMG_3086.JPG


Länsiväylä -lehdessä 21.3.2018 on minun juttuni espoonlahtelaisten sielunmaiseman rikkomisesta!


Olin keskiviikkona 7.3. Villa Elfvikissä kaupunkisuunnittelunäyttelyn avajaisissa. Siellä demottiin mielenkiintoinen kännykkäsovellus. Kaavakohteessa voit katsella kaavan esittelyä kännykästäsi. Näytti hyvältä.


Tällä viikolla alkoivat kevätkauden 2018 liikunta-aktiviteettini: 1 x vko pehmolentistä, 2 x vko ikäihmisten jumppaa, 1 x vko kuntosalitreeniä


Minut valittiin 3.kerran Iivisniemi-Kaitaa -seuran hallitukseen 2018-.

Edelliset kaudet olivat 2000-2001 ja 2004-2013


Olen tämän vuoden Lounais-Espoon omakotiyhdistyksen hallituksen varajäsen.

Aikoinaan jäin pois Leoky:n hallituksesta, kun siirryin Iivisniemi-Kaitaa -seuran puheenjohtajaksi.


21 vuotta sitten aloitin sekä asukasaktiivina (Lounais-Espoon omakotiyhdistyksen hallituksen jäsenenä) että kunnallisissa luottamustehtävissä (Espoon käräjäoikeuden lautamiehenä)!



Minut on valittu Malminmäki-Eestinlaakso -äänestysalueen vaalilautakuntaan presidentin vaaleissa 28.1.2018 ( mahdollinen 2.kierros 11.2.2018)



Nyt voit lukea Sipilän hallituksen yli 200 tekoa!

Suomi nousee:

http://keskusta.fi/loader.aspx?id=31fc722f-aaad-4524-823b-b8db912cd860



IMG_3120.JPG

En viitsinyt herätä 18.11.2017 tämän metron jatkeen avausmatkalle, koska aikoinaan olin kutsuvieraana Helsingin metron avajaisissa 2.8.1982.  Silloinen tasavallan presidennti Mauno Koivisto käynnisti juhlajunan. Meidät kutsuvieraat vietiin metrojunalla Rautatientorin metroasemalta metrovarikolle ja takaisin ja sitten kävelimme kaupungintalolle. Siellä kuunneltiin puheita ja nostetettiin sampanjamaljat.

Olin silloin kutsuvieraana, koska johtamani OY Mercantile AB:n tietotekniikkayksikkö oli toimittanut käytönohjausjärjestelmän Helsingin metron ensimmäiseen vaiheeseen. Oheisena lähetän Mercantilen henkilöstölehteen 3/1978 kirjoittamani jutun. Tavoitteena oli silloin metro, joka kulkee ilman kuljettajaa.

Valitettavasti eräs toinen laitetoimittaja ja Metrotoimiston pomo joutuivat ikävään julkisuuteen ja Helsinki päätti lakkauttaa itsenäisen metrotoimiston. Se otettiin osaksi liikennelaitoksen organisaatiota. Tässä uudessa tilanteessa kaupunki luopui automaattiajotavoitteesta. Tämä päätös merkitsi, että meillä ei ollut tarjota siihen tilanteeseen sopivaa ratkaisua ja niin jouduimme vetäytymään metron kehittämisestä.

 


Katso Uutiset osastolta lehdistötiedotteeni (20.10.2017), jossa ehdotan alueneuvottelukuntien perustamista Espoon suuralueille.

Olin kutsuvieraana Fortumin Vermon bioöljylaitoksen vihkiäisissä 9.10.2017. katso uutiset -osastolta


12.9.2017 oli Espoon ympäristöyhdistyksen ja Hannusjärven suojeluyhdistyksen yhteinen Hannusmetsän retki. Kiitos paljon osallistujille.


Upea Lapin loma Leilan kanssa 29.8. - 8.9.2017 juna Pasila-Rovaniemi, autolla 1300 km Rovaniemi - Inari - Karigasniemi - Utsjoki - Inari - Pokka - Sirkka - Äkäslompolo - Kolari ja juna Kolari - Pasila.

Muutamana päivänä jonkin verran pilviä, mutta ei sadetta niskaan, muina päivinä auringonpaistetta ja lämmintä, lähes 15 astetta päivällä.

Valloitimme seuraavat tunturit: Nuvvus Ailigas, Kukas, Särkitunturi, Pallaksen Palkaskero, Lainio ja kaiken kruununa Ylläs 718 m.

Tenolla kuvasin niitä koskia, joita laskimme kanootilla 1963. (katso yläpalkin Daedno)

IMG_2956.JPG






17.8.2017 alkoi Espoon uuden ympäristölautakunnan kausi. Viime kaudelta mukana on yksi varsinainen jäsen ja toissa kaudelta meitä on kaksi varsinaista jäsentä. Yksi varsinaisista jäsenistä on tuttu SELAKin kautta ja yksi viime kauden kaupunkisuunnittelulautakunnasta. Varajäsenistä tuttuja on kolme. Erityisen mukavaa oli tavata tuttuja Ympäristökeskuksen edustajia. 

Keskiviikkona tulin Sammatista Siuntion kautta ja kuvasin tutun joutsenperheen:

IMG_2674.JPG


Siivosin tänään kellariani ja tuuletin ulkona siellä varastoituja kirjoja. Vilkaisin kirjaa: Jokamiehen matematiikkaa/w.w.Sawyer (mathematician´s delight) ja havaitsin tämän lapun. Muistan kyllä kuin eilisen päivän kun minut kutsuttiin kevätjuhlassa eteen noutamaan palkintoni. En ole nähnyt tätä kirjaa ainakaan 50 vuoteen.

IMG_2658.JPG


Palautimme luontoon 3 orpoa koskeloa, jotka Korkeasaaren väki oli kasvattanut osittain Hannusjärven särjillä.

IMG_2630_2.JPG

IMG_2633_3.JPG



 

IMG_2827.JPG




12.06.2017 Espoon valtuusto valitsi minut kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti Ympäristölautakunnan jäseneksi.

Paljon kiitoksia äänestäjilleni ja Espoon Keskustan kunnallisjärjestölle ja ennenkaikkea Leilalle, kun hän kehotti minua lähtemään mukaan vielä kerran kunnallisvaaleihin...



Olin tänään 10.6. Iitin Auvisten sukutapaamisessa Sääskjärven Puukoululla. Äitimme äidin perhe muutti Helsinkiin yli 100 vuotta sitten Iitin Kuuksosta.

Tässä kuva minusta ja mummusta varhaisemmalta käynniltäIMG_27992.JPG

Iitin Marttilan tilan aitan oven edessä. Äidin äidin äiti oli sieltä kotoisin.



Olin tänään 9.6.2017 Fortumin Kivenlahden puupellettilaitoksen avajaissa. Kivenlahden lämpökeskus siirtyi raskaasta polttoöljystä puupellettien käyttöön. Fortumin ilmoituksen mukaan Espoon hiilidioksidipäästöt vähenevät tämän muutoksen ansiosta jopa 50.000 tonnia/vuosi. Fortumin tavoitteena on rakentaa samalle tontille uusi biolämpölaitos ensi vuonna.


Tänään 7.6.2017 oli sitten urani viimeinen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous. 4½ vuoden aikana olin mukana päättämässä noin 900 asiaa ( pykälää). Olen helpottunut, sillä jouduin tekemään aivan liian monta päätöstä, jotka olivat ko.alueiden asukkaitten ja minun omien asumiseen liittyvien arvojeni vastaisia.


IMG_2797.JPG

Retkellä Haltian luontokeskuksen maastossa


Kiitos kaikille äänestäjilleni.

Sain eniten ääniä Iivisniemi-Hannus, Ylä-Soukka- Hannusjärvi ja Kaitamäki-Suvisaaristo -alueilta. Seuraavaksi eniten sain Saunalahden ja Nöykkiönpuro-Martinsilta -alueilta. Lisäksi sain ääniä: Nuuksio-Nupuri, Kirkkojärvi,, Kuitinkallio-Olarinmäki, Malminmäki-Eestinlaakso, Ylä-Kivenlahti-Meritori, Soukanranta, Kipparinmäki, Tuomarila, Sokinvuori-Kirstinmäki, Suna, Niipperi, Laajalahti, Mäkkylä, Tapiolan keskus, Otaniemi, Taavinkylä, Nöykkiö, Espoonlahden keskus, Ala-Soukka, Laurinlahti, Latokaski ja Ala-Kivenlahti -alueilta. 


Keskustan Espoon kunnallisjärjestö päätti 23.05.2017 asettaa minut ehdolle ympäristölautakunnan jäseneksi. Joten nyt sitten odotellaan, että mitä valtuusto päättää ensimmäisessä kokouksessaan 12.6.2017.

36_Seppo_Salo_1500px_Verkko.jpg


Olen ollut syntymästäni lähtien Hannusjärven kesäasukas ja vuodesta 1990 ympärivuotinen asukas. Minun aktiviteetteihin ja ajatuksiini voit tutustua kotisivuni yläosan otsikoiden alta. Syntyjään olen stadin kundi, mutta jo vuodesta 1963 olen ollut espoolainen.

16½ vuotta luottamustehtävissä:

Olen toiminut 4 vuotta ympäristölautakunnassa ja nyt on päättymässä 4½ vuoden pesti kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Olen taistellut johdonmukaisesti itsenäisen ja yhteistyökykyisen Espoon sekä nykyisten espoolaisten arvojen ja tarpeiden puolesta: lähipalvelujen, -kauppojen, -työpaikkojen, -ruoan, -luonnon ja –demokratian.

Aikaisemmin olin 8 vuotta Espoon käräjillä lautamiehenä.

20 vuotta asukasaktiivi Suur-Espoonlahden alueella:

Minä olen asukasaktiivi. Olen saanut Suomen kotiseutuliiton Kotiseututyön mitalin tunnustuksena ansioista paikallisessa kotiseututyössä. Olen osallistunut 20 vuoden ajan aktiivisesti Suur-Espoonlahden kehityshankkeisiin asukastilaisuuksissa, työpajoissa ja seuraavien yhdistyksien hallituksissa: Lounais-Espoon omakotiyhdistys, Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö,  Hannusjärven suojeluyhdistys 1998-, Espoonlahden alueneuvottelukunta, Iivisniemi-Kaitaa  -seura, Suur-Espoonlahden kehitys ry  2009-, Lounaisrannikon Keskustakerho 2009-.  Olin Tarinoiden Kaitaa –kirjan päätoimittaja.

 
8A969257-BAD1-4B71-8410-4A3623A6FAD0.JPG
Pääministerin kanssa Lippulaivassa 8.4.2017

Huomioidaanko Sinun mielipiteesi Espoon kehittämisessä?

*Pitäisikö päättäjien kuunnella asukkaita enemmän?

Minun mielestäni kyllä, sekä valittujen edustajien että virkamiesten. 

Halusitko Sinä erittäin kalliin ja kankean metron Espooseen? Haluatko Sinä, että metron takia kotisi lähelle tai jopa tilalle rakennetaan paljon enemmän ja korkeampia asuintaloja kuin oli aikaisemmin suunniteltu?

Haluatko sinä Länsimetroradan varrelle 98000 uutta asukasta 35 vuoden aikana?

Toimivatko päättäjät Sinun näkemyksesi mukaisesti?

Mielestäni on tärkeää, että asukkaitten näkemyksiä oman kylänsä ja suuralueensa kehittämisestä kuunnellaan ja huomioidaan selvästi paremmin kuin tällä hetkellä. Mielestäni nykyiset rakenteet eli poliittisten puolueiden toiminta ja asukasfoorumit eivät takaa asukkaitten arvojen ja toiveiden eikä Espoon arvojen ja Espoon strategisten tavoitteitten toteutumista.

Miten voisimme saada paremmin äänemme kuuluviin?

1) Äänestetään oman alueemme sellaisia ehdokkaita, jotka käyvät ahkerasti alueen asukasilloissa ja työpajoissa ja joilla on aikaa hoitaa luottamustehtävänsä.

2) Äänestetään ehdokkaita, joilla on samanlaiset kotiseutumme kehittämistavoitteet kuin meillä?

3) Osallistumme oman alueemme asukasyhdistysten toimintaan

4) Muodostetaan Espooseen alueneuvottelukunnat jokaiselle suuralueelle.  Neuvottelukunnat muodostetaan kaupunginosa-, omakoti-, ympäristöyhdistysten ja puolueitten paikallisyhdistysten edustajista.

5) Kaupunginvaltuusto, -hallitus ja lautakunnat velvoitetaan pyytämään lausunnot alueneuvottelukunnilta tärkeistä ko. suuraluetta koskevista kysymyksistä.

Alueneuvottelukuntien tavoitteena on vaikuttaa suuralueen kehitykseen siten, että asukkaiden kannalta tasapainoinen yhdyskuntarakenne palveluiden ja työpaikkojen, asumisen, luonnon sekä virkistys- ja harrastusmahdollisuuksien suhteen toteutuu.

Jos haluat, että Sinun arvojasi ja toiveitasi huomioidaan paremmin, niin kannattaa toimia sen mukaisesti vaaliuurnilla.  


IMG_2225.JPG
Metsäkauris ja minä tuijotimme toisiamme pihallamme.





Lukekaapa tästä minun mielipiteitäni 12.01.2017 asukastilaisuudessa esitellystä Iivisniemi-Kaitaa osayleiskaavaehdotuksesta:

Tässä minun ajatuksiani  osa 1:  

Espoon kotisivuilta voidaan lukea, että Espoo on inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen ja että Espoota kehitetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi.

 Kestävä kehitys –ohjelman puheenjohtaja Sirpa Hertell on todennut: ”On tärkeää säilyttää Espoon lähimetsät ja luontoarvot myös tuleville sukupolville kaupungin kasvussa ja muutoksessakin.”

Espoo on myös oikeudenmukainen: Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti.

Mielestäni näin toimittiinkin 2000-luvun alussa, jolloin Etelä-Espoon yleiskaavan valmistelutyön aikana pidettyjen asukastyöpajojen lopputulokset otettiin hyvin huomioon.  Esimerkiksi Iivisniemi-Kaitaa alueen osalta sittemmin hyväksytyn Etelä-Espoon yleiskaavan noin 1700 lisäasukkaan määrä tuntui sopivalta ja inhimilliseltä.

Sitten kaikki muuttui. Poliittiset päättäjät päättivät Länsimetrosta. Joko he eivät lukeneet asiantuntijalausuntoja tai eivät välittäneet niistä. Asiantuntijat ilmoittivat kuinka paljon metron varressa ja nimenomaan asemien lähistöllä pitäisi asua ihmisiä, jotta metro kannattaisi rakentaa. Jokainen joka luki nuo päätöstä varten kootut  lausunnot havaitsi, että Espoossa ei asu metrolinjauksen varrella läheskään tuollaisia asukasmääriä, eikä uudessa Etelä-Espoon yleiskaavassakaan ole varauduttu tarvittaviin asukasmääriin.  Tästä huolimatta poliittiset päättäjät päätyivät kalliin ja jäykän metron valintaan raideliikenneratkaisuksi, vaikka heille yritettiin tarjota myös paljon edullisempaa ja joustavampaa pikaratikkavaihtoehtoa.  Pääosin samat poliittiset päättäjät kaiken lisäksi päättivät Länsimetron jatkosta, vaikka asiantuntijat antoivat ymmärtää, että jos jostain jatkosta nyt on päätettävä, niin korkeintaan sitä tulisi jatkaa Finnoseen saakka, jos sinne nousee 15.000 asukkaan uusi kaupunginosa. Asiantuntijoiden  mielestä etäämpänä ei ole näköpiirissä sellaisia asukasmääriä, että metron jatkaminen kannattaisi, koska tällöin tulisi rakentaa myös uusi varikko Espoonlahteen.

Kaitaa-Iivisniemi alueen asukkaat kutsuttiin pohtimaan uutta tilannetta eli saisimmeko mahtumaan Finnoo-Iivisniemi-Kaitaa alueelle lisää 20.000 asukasta. Oli alku ja päätösseminaari ja kolme työpajailtaa. Karttojen äärellä pohdimme päät höyryten, että mihin sijoittaisimme lisää asuntoja ja työpaikkoja, niin että alueen tärkeät luontokohteet voidaan säilyttää ja että muutoksen jälkeen nykyisetkin asukkaat viihtyisivät kotikonnuillaan.

Työpajoissa syntyi sellainen näkemys, että Espoonlahden Keskus ja Matinkylän keskus ovat lähialueemme suurine kauppakeskuksineen Matinkylä-Olarin ja Suur-Espoonlahden pääkeskuksia. Sitten hierarkiassa tulevat uusi Finnoo, Kivenlahti ja Soukka. Muut Suur-Espoonlahden keskittymät ovat  5000-7000 asukkaan kyliä. Niinpä nyt esitetty 6000 lisäasukkaan tavoite ei lainkaan vastaa asukkaiden kehitysnäkymiä.

Totesimme, että  Iivisniemi-Kaitaa osayleiskaava-alueella asuu noin 3600 asukasta ja on noin 400 työpaikkaa. Jotta alueemme säilyy kylämäisenä yhdyskuntana, jossa on kyläkeskus Iivisniemessä, niin tänne sopii  3000-3500 uutta asukasta ja noin 600 työpaikkaa lisää. Alueen luonteeseen ei sovi korkeat kerrostalot. Vihoviimeinen paikka kerrostaloille on Hannusmetsän Bondaksenkallion lakialueet ja Litoriinamerenaikaiset rantakivikot, Iiviskallion lakialueet  sekä  Hannusjärven valuma-alueella sijaitsevat Hannusrantatien alue ja Iiviskallion pohjoinen kalliorinne.

Osayleiskaavan selostusosassa käsitellään yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Tekstissä luvataan ”parantaa” näitä asioita. Nykyisillä asukkailla on kyllä aivan päinvastainen näkemys. Kaitaan metroasema ja mahdolliset uudet kerrostaloalueet eivät varmasti paranna turvallisuutta, päinvastoin todennäköisesti heikentävät  turvallisuutta.

Tällä hetkellä yhteisöllisyys on hyvää luokkaa: käydään päiväkodeissa, alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa omalla alueella samoja lasten ja nuorten kanssa. Pelataan futista alueen omassa seurassa. On lasten Joulupolkua ja jumppaa.  Tunnetaan asukkaita, koska täällä asutaan kauan ja Iivisniemen kerrostaloissa ja alueen vanhoissa omakotitaloissa asuu jo runsaasti toisen ja kolmannen polven iikkarilaisia. Käydään pienestä lähtien retkillä Hannusmetsässä, joka on eräs Espoon eniten käytetty päiväkotilasten ja koululaisten lähimetsä. Asukkaat eivät voi millään ymmärtää, että asukasmäärän kolminkertaistaminen voisi parantaa yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.   

Osayleiskaavan tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa 29.1.2013 ( 90 osallistujaa) kävi ilmi monesta näkökulmasta  luonnon perustavanlaatuinen tärkeys mm. asuinpaikan valintakriteerinä, henkireikänä, marjapaikkana ja koululaisten opetuspaikkana. Suojeltavina alueina mainittiin Hannusjärvi, Hannusmetsä, Bondaksenkalliot/mäki, Rullavuori ja Kaitaanlaakso. Eniten oltiin huolissaan Hannusjärven ympäristöstä ja kallioalueista. Laajalti toivottiin, ettei näille alueille rakennettaisi kerrostaloja ja  että viheralueita olisi riittävästi.

Nyt on syytä kysyä, että toimivatko kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet kokouksessaan 2.11.2016 http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames……  ja kaupunginhallituksen jäsenet kokouksessaan 28.11.2016 http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

 Espoon arvojen mukaisesti , kun he päättivät Iivisniemi-Kaitaa  osayleiskaavaehdotuksesta, joka perustuu asukkaiden näkemyksistä huolimatta 6000 lisäasukkaan sijoittamisesta alueellemme ja huomiovatko he muuten asukkaiden näkemykset alueemme kehittämisestä.


Aikooko Espoo todella ottaa pois osan aikaisemmin myymistään tonteista Iivisniemi-Kaitaa osayleiskaavalla?

 Minusta on uskomatonta, että Espoossa kaupunkisuunnittelulautakunta yhtä jäsentä lukuun ottamatta ja kaupunginhallitus kolmea jäsentä lukuun ottamatta päätti, että osayleiskaavassa  Hannusjärven itärannan Espoon kaupungin aikoinaan asukkaille myymistä tonteista osa otetaan viheralueeksi.  Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouspöytäkirja 2.11.2016 ja kaupunginhallituksen kokouspöytäkirja 28.11.2016 löytyvät netistä: http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Vetoan nykyisiin kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen jäseniin, että he muuttaisivat Hannusjärven itärannan V-merkinnän pikku v merkinnäksi: rakentamattomana säilytettävä alueen osa, joka on hoidettava niin, ettei maisemakuva olennaisesti muutu. Alueella olevat asuin- ja lomarakennukset voidaan säilyttää.

Vetoan alueen asukkaisiin, että pyrkisimme varmistamaan, että kevään kunnallisvaalien jälkeen meillä on valtuutetut, kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet, jotka suojelevat asukkaiden yksityistä omaisuutta. Ja siis tässä tapauksessa muuttaisivat tuon iso V merkinnän pikku v:ksi.

Tässä vielä historiatietoa aiheesta:

Espoo laati hyvässä yhteistyössä Hannusjärven ranta-asukkaiden kanssa asemakaavan, joka hyväksyttiin 7.2.1981 ( Hannusjärvi Ak 31:12 alue 44320). Kaavan mukaan jokaisen tontin rantavyöhyke on pl-aluetta, jota tonttien omistajat hoitavat luonnonmukaisena puistoalueena.

Vuonna 1985 Espoo myi em. kaavan mukaiset tontit suvuille, jotka olivat olleet näiden tonttien vuokralaisina vuodesta 1935. Kauppasopimuksen mukaan ostajien oli rakennettava 6 vuoden sisällä itselleen talviasuttavan kodin. (ukaasina merkittävä sopimussakko). Sopimuksessa ei ollut mitään varausta, että kaupunki saisi myöhemmin muuttaa sopimusehtoja.

 Osalla ranta-asukkaista oli jo tontilla omakotitalo, osa oli kesämökkiläisiä. Ukaasin takia jouduimme rakentamaan talomme aikana, jolloin rakentaminen oli ehkä kalleinta kautta aikojen. Jouduimme panostamaan kaikki silloiset ja tulevat varamme tämän hankkeen toteuttamiseksi. Sijoitimme rakennukset tonteille sen mukaan, että oma tontti on suvullamme ikuisesti. Rakensimme kotimme loppuelämäksemme.

Tällä hetkellä nuorimmat rantakiinteistöjemme asukkaista (lapsia) ovat jo 5.sukupolven hannusjärveläisiä, keskimäärin voidaan sanoa, että olemme 3.polven asukkaita.

Olemme panostaneet huomattavasti henkistä, fyysistä ja taloudellista pääomaa Hannusjärven ja Hannusmetsän pitämiseksi hyvässä kunnossa ja nimenomaan luonnonmukaisena: vuotuiset hapetukset, niittotalkoot, roskakalojen pyytämiset ja Hannusmetsän luontopolun kunnostamiset. Olemme myös vuosien aikana teettäneet useita järven kuntoon liittyviä selvityksiä. Eräs suurimmista hankkeistamme oli kaksivuotinen ruoppaus geotuubi – menetelmällä.  

2000-luvun alussa osana Etelä-Espoon yleiskaavatyötä Espoon museo auditoi Hannusjärven maiseman ja päätti nimetä sen kulttuurimaisema-alueeksi. Järvimaisema on säilynyt samanlaisena kesämökkimaisemana  vuodesta 1937.  Edelleen vuonna 2015 näkymä esimerkiksi järven länsipäästä, lähialueiden asukkaiden uimalaiturilta, on sama kuin meidän isovanhempiemme näkemä maisema.

Hannusjärven säilyminen elinkelpoisena tuleville sukupolville edellyttää sitoutuneen vapaaehtoisjoukon vuotuisia panostuksia, koska Espoolla ei ole varaa teettää kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä urakoitsijoilla. Hannusjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, ilmastuslaitteen käyttäjät, niittovastaava ja rahastonhoitaja asuvat tällä itärannalla ja heille ei löydy korvaavia tekijöitä, jos heidän työpanoksensa menetetään.   


Hannusmetsä on kokonaisuudessaan merkittävä virkistysalueeksi (V), joka säilytetään mahdollisimman luonnonvaraisena uudessa Iivisniemi-Kaitaa osayleiskaavassa.

 

Hannusmetsä ei ole vain yksi viheralue muiden joukossa, koska merkittävä osa Hannusjärven pienestä ( 36 ha) valuma-alueesta sijaitsee Hannusmetsässä. Tätä Hannusmetsässä sijaitsevaa valuma-aluetta ei tule ikinä rakentaa, jotta tämä ainoa Etelä-Espoon mantereella sijaitseva, 2300 vuotta vanha järvi säilyisi elinkelpoisena tuleville sukupolville. (Hallitusmuoto § 14 a, Maankäyttö- ja rakennuslaki § 1 ja § 41, sekä YVA-laki)

Hannusmetsä muodostuu Martinmäen ja Bondaksenkallion jyrkkäpiirteisistä, lähes 40 metrin korkuisista kallioista, ja niiden välisestä luonnontilaisesta metsä- ja suoalueesta. Nämä jylhät, karut ja helposti kuluvat kalliot kätkevät suojiinsa useita pieniä korpimaisia soistumia, joiden kätköissä kukoistavat mm. vanamot, talvikit sekä komeat hiirenportaat.

Alueelta löytyy metsäisiä kallioita, jyrkänteitä ja pienvirtavesiä. Metsät ovat pääosin luonnonmukaisesti kehittyneitä ja paikoin lahopuuta on runsaasti. Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuusohjelman (METSO 2008-2016) mukaisista monimuotoisuuden kannalta merkittävistä elinympäristöistä alueella esiintyy myös mm. puustoisia soita, suonreunametsiä ja pienvesien lähimetsiä, sekä ohjelman tarkoittamia erityisiä rakennepiirteitä kuten tuulenkaatoja ja lahoja pystypuita, korpisuutta sekä erirakenteista metsää.

Alueelle mahtuu erilaisten suotyyppien, saranevojen ja rahkarämeiden, lehtojen, kivikkoisten mustikkatyypin metsien, karujen kalliometsien ja kuivien kankaiden muodostama mosaiikki, joka on Etelä-Espoossa vailla vertaa. 

Mikään muu Kaitaa-Iivisniemen ja Finnoon alueen metsä ei ole niin tärkeä lähimetsä, kuin on tämä Hannusmetsä.

Kaikki Hannusmetsää koskevat Espoon kaupungin teettämät selvitykset puoltavat alueen säilyttämistä  luonnonvaraisena.(lue myös www.hannusjarvi.fi kotisivu)

*Espoon sinivihreäkudelmassa Hannusmetsä on merkitty kaupunkimetsäksi.  Eräs kudelman pääkohdista on: Ilmastomuutosta hillitään tukemalla hiilen sitoutumista viherrakenteen eri osiin; laajoja metsä- ja suoalueiden merkitys hiilinieluna tunnistetaan ja otetaan huomioon suunnittelussa.

*Simosol/Ramboll :in selvityksen ( Kuntien hiilitasekartoitus osa1 ..Espoon maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, hiilinielut ja hiilivarastot) mukaan Hannusmetsä on Länsiväylän varren merkittävin maaperän ja kasvillisuuden hiilivarasto.

*Hannusmetsä on erittäin tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue Hannuksen, Iivisniemen, Hannusjärven, Järvitorpan, Etelä-Nöykkiön ja Soukan asukkaille. Se on myös asukkaiden sienestys- ja marjastuspaikka.

* Espoon koulu- ja päiväkotimetsäselvityksen mukaan ( 2013) Hannusmetsä on tärkein koulu- ja päiväkotimetsäkohde 1030:lle ja tärkeä 1310 lapselle ja nuorelle. Itse asiassa Hannusmetsä osoittautui Länsiväylän eteläpuoleisen Espoon eniten käytetyksi päiväkoti- ja koulumetsäksi ja tulevan Djupsundbäckenin koulun oppilaat tulevat myös käyttämään tätä metsää.

*Hannusmetsä torjuu myös melun ja liikenteen päästöjen leviämistä Hannusjärven ja Iivisniemi-Kaitaan alueelle.

*Kaitaa - Hannusjärvi, maisemaselvitys ja -suunnitelma, Suunnittelutoimisto MSR 1977/ Maija Rautamäki:  ”Hannusmetsä muodostuu Martinmäen ja Bondaksenkallion jyrkkäpiirteisistä, lähes 40 metrin korkuisista kallioista, ja niiden välisestä luonnontilaisesta metsä- ja suoalueesta.”

"Selänteet ovat ekologisesti ja visuaalisesti hyvin arkoja. Niistä suurimmat ja ainoat lähes rakentamattomina säilyneet Hannusjärven pohjoispuoliset kukkulat on esitetty suojeltaviksi. Tämä tarkoittaa maisemakuvan suojelua, mikä tapahtuu siten, että alueelle ei osoiteta mitään rakennustoimintaa eikä maastoa muuttavia vapaa-ajan toimintoja. Alueet soveltuvat parhaiten organisoimattomaan virkistyskäyttöön. Tätä varten alueelle on tehtävä polkuverkosto, joka ohjaa enimmän kulutuksen kestäville alueille" 

 "Näin pienen valuma-alueen kyseessä ollen vähäisetkin muutokset aiheuttavat suhteellisen suuria seuraamuksia järven vesitaloudelle." "Suot ovat vesialtaita siinä missä järvetkin ja alueen vesisuhteiden kannalta erittäin tärkeitä." "Alueella on muutamia pienehköjä soita, Hannusjärven länsipäässä saraneva ja tästä lounaaseen rahkaräme, jotka ovat melko hyvin alkuperäisinä säilyneet ja erittäin arvokkaat harvinaisuudet Etelä-Espoossa. Lisäksi Hannusjärven valuma-alueella on useampia kangaskorven tyyppisiä soistumia. Soita käytetään mm. koulujen opetustarkoituksessa ja harvinaistuvina kasvillisuustyyppeinä ne tulisi säilyttää."

"Vesisuhteiden tasapainon säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää luonnonolojen, erityisesti kasvillisuuden kannalta….

"Suot ovat tärkeitä vesien pidättäjiä ja kosteussuhteiden tasapainottajia. Alueen suot ovat siksi harvalukuisia ja pieniä, että niiden säilyttäminen kaikelta rakentamiselta ja ojitukselta on perusteltua."

"… se (Hannusjärven valuma-alue) tulee ehdottomasti säilyttää valuntaolosuhteiltaan nykyisellään, mikäli halutaan taata järven säilyminen. Tämä merkitsee sitä, että sadevesiä ei saa johtaa alueelta pois eikä haihduntaa lisääviä pintoja rakentaa. Mitään rakentamista ei saa ulottaa niin syvälle, että joudutaan muuttamaan pohjavesisuhteita (kellarit, kulkuväylät.) Mahdollisemman suuri osa valuma-alueesta tulee säilyttää kasvullisena ja ojitusta välttää."

"Lehtomaiset metsät, joiden ruohovaltainen pohjakasvillisuus herkästi tuhoutuu kulutuksesta. Ne ovat myös harvinaisuutensa vuoksi säilytettävä."

"Kalliometsät, kuivuuden ja maaperän karuuden vuoksi äärimmäisen niukoissa kasvuoloissa elävät kasvit eivät siedä mitään huononemista ympäristössä. Myös maiseman kannalta on tärkeää säilyttää yleensä lakialueilla kasvavat kalliometsät."   

*Espoon kaupunkisuunnittelukeskus / Ympäristö oy Metsätähti (2002): Hannusmetsä on virkistysarvoltaan merkittävä. Hannusmetsän luontokohteista merkittävimmät ovat sen kaksi kalliolakea, joista Bondaksenkallio on edustavampi Litorinameren aikaisen muinaisrannan ja silokallioalueen vuoksi. Alueen yhtenäinen kallioinen maasto tarjoaa vaihtelevia elinympäristöjä eläimistölle sekä kasvillisuudelle ja muodostaa suhteellisen laajan luontokokonaisuuden.

*Espoon yleiskaavayksikkö / Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n metsätutkimus (2003):

Hannusmetsä on paikallisesti arvokas ja sen suurin arvo on virkistysarvo. Hannusmetsässä on kolme luonnonsuojelullisesti arvokasta, säilytettäväksi suositeltavaa kokonaisuutta:

-Hannusmetsän länsipuoleinen kallioalue (Martinmäenkalliot) ja siihen liittyvät kolme kalliokumparetta ja niiden suojassa oleva pieni suopainauma sekä luonnonmetsänä arvokas Hannusjärven pohjoisrannan metsä, joka edustaa boreaalista luonnonmetsää.

-Lehtometsänä ja kultarinnan elinympäristönä arvokas metsäalue Länsiväylän varressa

-Hannusmetsän itäalueen kallioalue (Bondaksenkallio), jossa sijaitsee myös arvokas Litorinameren aikainen rantakivikko.

Hannusmetsän merkitys kasvaa, kun Kaitaan aseman ympäristöön ja Djupsundsbäckenin alueelle muuttaa runsaasti uusia asukkaita, siispä edellä mainituista syistä myös Bondaksenkalliot on säilytettävä viheralueena. 

Luonto ja terveys:                    

On joukko tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä rasittavien tilanteiden jälkeen puistomaisten luontomaisemien katseleminen elvyttää stressistä huomattavasti paremmin kuin pelkkää rakennettua ympäristöä sisältävien kaupunkikuvien katseleminen. Ulrich 1979 ja 1991): Elvyttävät vaikutukset näkyvät niin aivojen toiminnassa, sydämen sykkeessä kuin verenpaineessa

Hartig 1993: Luontokävelyllä koehenkilöiden syke ja verenpaine laskivat selvästi nopeammin ja enemmän kuin kaupunkikävelyllä.

Korpelan 1992 ja 1995, sekä Korpelan ja Kyttän 1991 tutkimuksissa kyseltiin sekä nuorilta että aikuisilta heidän mielipaikkaansa arkiympäristössä. Vastaukset painottuivat toisaalta omaksi koettuun soppeen tai huoneeseen rakennetussa ympäristössä ja toisaalta luontoympäristöön: puisto, lähimetsä, kivi järvenrannassa. Näihin mentiin rauhoittumaan, virkistäytymään silloin kun maailma murjoo tai itsetunto saa kolauksia.

Kaplan & Kaplan 1989 totesivat, että tieto jonkin viheralueen tai puiston läheisyydestä (enintään kolmen minuutin kävelymatkan päässä) - riippumatta siitä käyttääkö sitä vai ei - on todettu olevan asumistyytyväisyyden kannalta tärkeä tekijä.

Näiden ja monien muiden tutkimuksien tulosten perusteella viherrakentamisen laatuun tulisi panostaa entistä enemmän ihmisten välittömässä työ-, asuin- ja elinympäristössä.

Kaitaan asukastutkimuksen (2001) tuloksia:

MIKSI KOTI KAITAALLA?                           mainintoja % talouksista

1) Rauhallinen asuinympäristö                                      46%

2) Luonnonläheisyys                                                       45%

3) Meren läheisyys                                                         30%

 

TÄRKEIMMÄT LUONTOKOHTEET?                                            mainintoja % talouksista

1) Meri ja merenrannat kävelyreitteineen                                            82%

2) Hannusjärvi ja Hannusmetsä                                                           59%

3) Hanikka  ja Suomenojan lintulampi                                                 33%

 

Lisäperusteluja:

Hallitusmuoto §14a (1995):

Vastuu luonnosta ja sen moninaisuudesta, ympäristöstä, kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. (Aikoinaan perustuslakivaliokunta painotti tähän liittyvän erittäin vahvasti luonnonitseisarvon ja tulevien sukupolvien oikeuksien ulottuvuuden.)

Maankäyttö- ja rakennuslaki

1§                  Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään: ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

41§                Yleiskaavassa voidaan antaa suojelumääräyksiä, jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava. (Rakennusten lisäksi voidaan siis kaavallisesti suojella myös muita kulttuuri- tai muita erityisiä ympäristöarvoja omaavia kohteita. Erityiset ympäristöarvot voivat olla luonnonsuojelullisia. Kulttuurinen arvo voi perustua esim. historiaan, esteettisyyteen, perinteeseen taikka muihin inhimilliseen kulttuuriin liittyviin seikkoihin). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajille kohtuullisia.

YVA - laki     

                      YVA - lain mukaan ihmisten lähiympäristön suunnittelussa on arvioitava:

*vaikutukset luontoon: maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, eliöihin, kasvillisuuteen ja monimuotoisuuteen

*vaikutukset rakennettuun ympäristöön: rakennuksiin, liikenteeseen, kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen

*vaikutukset ihmisiin: terveyteen, viihtyvyyteen, elinoloihin ja sosiaaliseen elämään

*kulttuuri- ym. vaikutukset: kulttuurihistoriaan, kulttuurimaisemaan ja elämäntapoihin


 17.1.2017/STS

Iivisniemi-Kaitaa osayleiskaavaehdotuksen A2 –merkintä Hannusjärven valuma-alueella Iiviskallion pohjoisrinteessä ja Hannusrantatien ympäristössä on suuri riski Hannusjärven säilymiselle elinkelpoisena tuleville sukupolville ja kulttuurimaisemalle ja se on erittäin kallis ratkaisu.

Siksi valuma-alueen A2 –merkinnät on muutettava A3-merkinnäksi!

Kaupunkisuunnittelukeskuksen ESPOONLAHTI –merellistä, monimuotoista elämää –esitteessä on todettu , että  ”Nykyisin Hannusjärvi ympäristöineen on kuin pieni postikorttimaisema”. Me kaikki lähialueilla asuvat sekä  päivittäin ohiajavat espoolaiset olemme samaa mieltä ja me haluamme sen säilyvän sellaisena.

Kaava-aineistosta löytyy mm. tällainen toteamus:

 Lisärakentaminen tulee muokkaamaan Hannusjärven valuma-alueen valuntaoloja, ennen kaikkea muodostuvan valumaveden määrää, valumaveden kulkeutumisreittejä, valunnan jakautumista sekä valumaveden laatua. Uudisrakentamisen johdosta vettä läpäisemättömän pinnan osuus alueella kasvaa. Lisäksi rakentaminen tasaa yleensä pinnanmuotoja ja vähentää näin alueella tapahtuvaa luontaista painannesäilyntää. Maankäytön muuttuessa ulkoinen kuormitus kasvaa, ellei hulevesiä käsitellä asianmukaisesti.

Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/2000 (Johanna Peltola)” Hannusjärvi – Rakennetun ympäristön vaikutukset järven tilaan sekä ehdotus vaikutusten vähentämiseksi ja tulevien paineiden ennalta ehkäisemiseksi” toteaa mm. seuraavia asioita:

”Hannusjärvi on pitkän ajan kuluessa rehevöitynyt, keskirehevä järvi. Sen tilaan eniten vaikuttavat luontaiset ominaisuudet ovat pienuus ja mataluus.”

Rakentaminen vaikuttaa valuma-alueen hydrologiaan siten, että pintavalunta lisääntyy ja valunta kokonaisuudessaan äärevöityy. Äärevöityminen tarkoittaa sitä, että märkinä aikoina, esimerkiksi lumen sulaessa tai sateen aikana alueelle satava vesi kulkeutuu nopeammin järveen.  Virtaavan veden määrä on suurempi rakennetussa ympäristössä kuin luonnontilaisella valuma-alueella, koska vesi ei pidäty maaperään ja toisaalta haihdunta on usein pienempää kuin luonnontilaisella alueella. Valuma-alueen kyky varastoida vettä siis vähenee ja näin kuivina aikoina Hannusjärvi ei saa siinä määrin täydennystä valuma-alueen vesivarastoista kuin jos valuma-alue olisi edelleen luonnonvaraisena.

Koska järvi on pieni ja siihen ei laske jokia/puroja, niin järven pinnan tasoon vaikuttaa merkittävästi säiden vaihtelu vuoden ja vuosien välillä.  

”Koska järvi on jo valmiiksi matala ja vesikasvien valtaama, on erittäin tärkeää, että kaikki ylimääräinen kiintoaine ja ravinnekuormitus minimoidaan, jotta järveen itseensä kohdistuvat kunnostustoimenpiteet tehoavat.”

Hannusjärven mataloitumisen kannalta pahin kuormitus tullee järveen hulevesien mukana lumen sulamisaikana, jolloin kasvillisuutta ei vielä ole pidättämässä kiintoainesta maastoon.

”Hannusjärven valuma-alueen pienen koon vuoksi kaikki alueella tehtävät maankäytölliset lisätoimenpiteet vaikuttavat järven tilaan näkyvästi”

Tämän selvityksen aikana todettiin, että  Hannusjärven valuma-alueella oli yhteensä vettä läpäisemätöntä pinta-alaa  5% ( tiet 3% ja rakennukset 2%) . Karkeana nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos vettä läpäisemätön maapinta-ala on valuma-alueella yli 10%, vaikuttaa rakennettu alue merkittävästi veden laatuun( Schueler and Claytor 1994).

Selvitystyön aikana todettiin myös, että osa valuma-alueen hulevesistä on Iivisniemenkadun ja alkupään talojen rakentamisvaiheessa käännetty poispäin Hannusjärvestä, samoin vettä karkaa jonkin verran kaapeliojia myöten. Niinpä järvi tarvitsee kaiken nykyisen valuma-alueen veden.

Tämän selvityksen jälkeen on rakennettu Hannusjärvenkuja ja  muutamia omakotitaloja. Jatkossa on tiedossa Kaitaantien leventäminen toisella kevyen liikenteen tiellä sekä Hannusrantatien leventäminen, joten on selvää, että suunnitellut kerrostalot Iivisniemenkallion rinteeseen ja Hannusrantatien valuma-alueelle ylittävät reilusti tuon 10%:n rajan.

A2 merkintä Iiviskallion rinteellä voisi siis tarkoittaa  8 X 6-kerroksista taloa, joiden lähtötaso olisi noin 6 metriä järven pintaa korkeammalla  ja 4 X 5-kerroksisia taloja joiden lähtötaso olisi noin 15 metriä järven pinnasta. Sitten pihaan laaja pihakansi, jonka alle tulee parkkipaikat. Varmasti piha-alueelle tulisi muutenkin vettä läpäisemätöntä pintaa. Näistä suurin osa sijaitsee Hannusjärven valuma-alueella.

 Siis todella huomattava läpäisemättömän pinnan lisäys. Erittäin huolestuttavaa oli Destian 2.6.2016 Kaitaan osayleiskaavan kunnallistekniikan tarkastelussa se, että heidän mielestään tämän alueen ja järveen väliin ei voida sijoittaa edes siihen jo nykyisessä Kaitaantien katusuunnitelmassa olevaa hulevesiallasta!

Miltähän näyttää tämä linnake Hannusjärveltä katsottuna esimerkiksi pohjoisrannalle suunnitellulta uimalaiturilta.. varmaan postikorttimaiselta kulttuurimaisemalta. Entä miltä tuntuu asua Kaitaantien pohjoispuolen omakotitaloissa. Siinä oltaisiin oikein framilla pihatöitä tehdessä.

Toinen ongelma-alue on siis Hannusrantatien varteen suunnitellut kerrostalot, jotka autopaikkoineen ja muine piha-alueineen omalta osaltaan lisäävät huomattavasti  vettä läpäisemätöntä pinta-alaa.

Eipä unohdeta, että kyllähän osayleiskaavan suunnittelussa on huomioitu nämä Hannusjärvelle aiheutuvat haitat: Otteita Rambolin 12/2013 selvityksestä: Hulevesien käsittely ja vaikutukset Hannusjärven tilaan. 

Hulevesien laadullinen hallinta Hannusjärven valuma-alueella

Kasvavat hulevesivirtaamat pyritään tasaamaan jo niiden syntypaikoilla tonttikohtaisesti. Osavaluma-alueille, joilla maankäyttö selvästi muuttuu (2, 2B ja 3) rakennetaan tonttikohtaisten hulevesien viivytysalueiden lisäksi yleisille alueille koko osavaluma-alueita palvelevat hulevesien käsittelyalueet, joiden pääasiallisena tehtävänä on parantaa hulevesien laatua ennen niiden purkamista Hannusjärveen. Kun hulevesien laadullinen parantaminen keskitetään yleisille alueille, voidaan myös käsittelyalueiden hoidosta huolehtia keskitetysti ja hoidon laiminlyömisestä aiheutuvien häiriötilanteiden riski pienenee.

Konsultti on arvioinut, että tällä hetkellä valuma-alueen hulevesien virtaama on rankkasateen aikana 1350 l/s ja keskimäärin 3 l/s. Tulevaisuudessa oletetaan arvojen olevan  rankkasateessa 2200 l/s ja keskimäärin 5 l/s.  Nämä rakentamiset kohottavat valumaa siis yli 60%.

Täytyisi varmaan huomioida myös ennusteet, että ilmastomuutoksen vuoksi rankkasateiden määrä ja rankkuus tulee lisääntymään Etelä-Suomessa.

Käsittelyalueelle esitetään toteutettavaksi kosteikon ja hiekkasuodatusjärjestelmän yhdistelmäratkaisua. Rakennettavilta alueilta muodostuvat hulevedet on suunniteltu johdettavaksi yhteen tai kahteen kosteikkoon (liite 1), joiden pinta-alaksi suositellaan 5 % valuma-alueen pinta-alasta, kuitenkin vähintään 3 %. 

Kosteikkojen pinta-alavaraukseksi suositellaan yleisesti 1-2 % valuma-alueesta (Kuntaliitto 2012, Eskola 2010), mutta koska Hannusjärvi on erityisen herkkä kohde maankäytön merkittävälle muutokselle, on suositus pinta-alavarauksia kasvatettu. Suomessa on toteutettu Hovin kosteikko, jonka pinta-ala osuus on 5 % valuma-alueesta ja siinä on saatu tulokseksi hyviä puhdistustuloksia (Eskola 2010).

Hulevesien hallinnan perusperiaatteet ovat Espoon kaupungin hulevesiohjelman mukaiset. Virtaamapiikit tasataan tonttikohtaisesti maanpäällisissä tai maanalaisissa suodatus- ja viivytysalueissa. Rakennetussa tilanteessa tonttikohtaisten hulevesien viivytysalueiden ja suodatuksen lisäksi rakennetaan yleisille alueille kaksi hulevesien käsittelyaluetta, jotka voidaan myös yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Käsittelyalueelle on suunniteltu kosteikon ja suodatusjärjestelmän yhdistelmäratkaisua. Hulevesien käsittelyjärjestelmät suositellaan rakennettavaksi ensimmäisenä rakentamisen aikaisen kuormituksen vähentämiseksi.

Hulevesikuormitusta arvioitiin kahden erilaisen skenaarion avulla, joilla pyrittiin havainnollistamaan kahta eri tilannetta kosteikon toiminnassa, tavoite- ja häiriötilannetta. Käsittelyalueiden toteutuvat reduktiot vaihtelevat riippuen mm. vuodenajasta ja vuotuisista sääolosuhteista. Skenaarion 1, joka kuvaa tavoitetilannetta, mukaisessa tilanteessa kosteikot toimivat hyvin ja arvioidut puhdistustehot ovat hyvät. Skenaariolla 2 puolestaan pyrittiin kuvaamaan häiriötilannetta, jolloin kosteikon ja suodattimen yhdistelmä toimii huonosti (esim. väärin mitoitettu tai hoitamaton rakenne sekä tulvatilanne) ja puhdistustehot jäävät heikoiksi.

Hulevesien hallintamenetelmänä kosteikon ja patorakenteiden voidaan katsoa tehoavan varsin hyvin kiintoainekuormitukseen. Jos hulevesien käsittelyjärjestelmät toimivat hyvin, kiintoainekuormitukseen ei ennusteta merkittäviä muutoksia. Heikossa tilanteessa puolestaan kiintoainekuormitus voi lisääntyä yli puolitoistakertaiseksi. Tämä voi samentaa Hannusjärven vettä ja pitkällä aikavälillä aiheuttaa pohjan liettymistä sekä lisääntyviä happiongelmia.  

 HULEVESIEN KÄSITTELY JA VAIKUTUKSET HANNUSJÄRVEN TILAAN  

Hannusjärvellä typpikuormituksen lisäys ekosysteemissä ei todennäköisesti aiheuta rehevöitymistä. Ennustetulla typpikuormituksen lisäyksellä ei todennäköisesti ole rehevöittävää vaikutusta Hannusjärveen.

Valuma-alueen rakentamisen vaikutukset näkyvät laskelman perusteella ensisijaisesti maaalueilta tulevan fosforikuormituksen kasvuna. Sisäisen kuormituksen vuoksi järveen valuvien ravinteiden voidaan tulkita nykytilanteessakin voimistavan sisäistä kuormitusta, kun ravinteet päätyvät osaksi järven sisäistä ravinnekiertoa. Rakentamisen ja maankäytön muutosten seurauksena on perusteita odottaa valumaveden laadun muuttuvan ravinteikkaammaksi. Suunnitellusta hulevesien käsittelystä huolimatta fosforikuormituksen ennustetaan kasvavan lähemmäs sallittua kuormitusrajaa (skenaario 1) tai yli sallitun kuormitusrajan (skenaario 2). Sallitun rajan ylittyessä kuormitus lisää järven rehevöitymistä. 

Jotta hulevesien mukana Hannusjärveen kulkeutuva fosforikuormitus ei kasvaisi maankäytön muuttuessa nykytilanteeseen verrattuna ollenkaan, täytyisi fosfori saada poistettua 73 % reduktiolla. Näin korkea reduktio on vaikea toteuttaa käytännössä ympärivuotisena keskiarvona.

Hulevesien mukana kulkeutuu myös muita haitta-aineita. Merkittävä osa haitta-aineista kulkeutuu kiintoaineen mukana ja siihen sitoutuneena, joten merkittävän osan haitta-aineista voi olettaa jäävän hulevesien hallintarakenteisiin kiintoaineen mukana.

On tärkeää, hulevesien hallinnasta huolehditaan jo rakennustöiden aikana, jolloin kuormitus on rakennettuun tilanteeseen nähden moninkertainen. Lisäksi oleellista onnistuneessa hulevesien hallinnassa on, että huolellisesti suunnitellun ja toteutetun käsittelyrakenteen kunnosta huolehditaan säännöllisesti. Rakenteiden kunto on tarkastettava vuosittain ja tarvittaessa puhdistettava ja suodatinmassat vaihdettava. 

Hannusjärven kuormituksen sietokyvyn parantamiseksi olisi järvessä vallitseva sisäisen kuormituksen kierre katkaistava. Sisäisen kuormituksen lopettamiseen ei ole yksinkertaista keinoa. Sisäistä kuormitusta voidaan koettaa hillitä voimakkaalla erityisesti särkikalastoon kohdennetulla jatkuvalla hoitokalastuksella, sedimenttiin kohdistetulla stabiloivalla käsittelyllä, ravinteiden saostuksella ja vesikasvien suunnitelmallisilla niitoilla. Mikäli sisäinen kuormitus saadaan hallintaan, voi Hannusjärvi sietää nykyisen ulkoista kuormitusta vastaavan ravinnemäärän ja jopa jonkin verran nykyistä enemmän rehevöitymättä.

Järven kunnostuksen ja hulevesien hallinnan kustannuksista:On syytä ensin panostaa Hannusjärven sisäisen kierron katkaisemiseen 1.000.000 -1.300.000 euroa ja sitten hulevesijärjestelmien rakentamiseen ja hulevesien hallintaan 1.300.000 – 1.600.000. Pidän päivän selvänä asiana, että Iiviskallion valuma-alueellekin on rakennettava hulevesien viivästys- ja suodatusjärjestelmä, niinpä  tuohon 1,3 miljoonaan on lisättävä ainakin 300.000 euroa. Osayleiskaavaan tulee merkitä, että jos pidetään kiinni tuosta A2 –merkinnästä, niin ennen  valuma-alueiden kerrostalojen rakentamista on rakennuttajien suoritettava nämä noin 3 miljoonan investoinnit.

Minä kuitenkin vetoan virkamiehiin ja poliittisiin päättäjiin, että em. valuma-alueille merkitään A3 –tehokkuus. Näin saamme metroaseman lähettyville kohtuuhintaisia asuntoja ja voimme säilyttää postikorttimaiseman.

Huom olen maallikko näissä asioissa, joten nämä esiintuomani seikat kannattaa lukea osayleiskaavan liitteenä olevista materiaaleista.

Kaitaan koulu ja lukio viettivät tänään 10.11.2016 50 -vuotisjuhliaan. Minulla oli kunnia osallistua lämminhenkiseen juhlaan.
Koulun rehtori Ritva Mickelsson ja ja lukion rehtori Harri Henttonen toivottivat meidät tervetulleiksi.
Opetusneuvos Raija Meriläinen piti juhlapuheen, jossa hän kävi läpi opetustoimen kehittymistä viime vuosikymmeninä ja ajatuksia opetuksen kehittämisestä tästä eteen päin.
Sitten kuulimme kahden opettajan Irmeli Nurmen ja Maija Seiskarin muistelmia 1960-luvulta, jotka meille esitti sen ajan oppilas Leena Raineranta. Seuraavaksi entinen rehtori Reino I.V. Nieminen muisteli 70 -lukua ja entinen vahtimestari Tauno Ervasti muisteli 80 -lukua. Seuraavaksi entinen rehtori Pirkko Kaski muisteli 1990 -lukua. Lopuksi kaksi eläkkeellä olevaa opettajaa, Sirkka Kiviranta-Manninen ja Eila Laakso, muistelivat 2000 -lukua ennen koulun remonttia ja laajennusta.Lopuksi opiskelija Rasmus Kull "muisteli tulevaisuutta". Puheenvuorojen välillä kuultiin musiikkiesityksiä ja katseltiin tanssiesitystä sekä osallistuttiin Eila Kormin vetämään kahvitaukojumppaan.
Oli todella mukava tilaisuus.  Kiitos.
Ennen tilaisuutta tutustuin monipuoliseen taidenäyttelyyn. Opettajan kanssa oli puhetta, että olisiko alueen asukkailla mahdollisuus tulla tutustumaan tähän taidenäyttelyyn. Katsotaan toteutuuko tämä idea.
.......
Itseasiassa vain koulu on toiminut 50 -vuotta, sillä koulun ensimmäiset lukioluokat aloittivat syksyllä 1971. 
Koulun nimihän oli aluksi Vapaaniemen Yhteiskoulu, vaikka koulu ei koskaan sijainnut Vapaaniemessä.
Koulun toiminta alkoi Nöykkiön koulun vuokralaisena. Iivisniemeen valmistui Ivisnäsin kartanon maille oman koulurakennuksen ensimmäinen vaihe syksyksi 1969 ja valmiiksi koulu saatiin kesällä 1970.  
1.7.1977 Espoossa siirryttiin peruskoulujärjestelmään, tällöin koulun tiloissa aloitti kaksi erillistä yksikköä: Kaitaan koulu ja Kaitaan lukio.  ( Nämä tiedot lainasin Tarinoiden Kaitaa -kirjasta, johon olin laatinut artikkelit alueemme koulujen historiasta.)

Mitähän valehtelu tarkoittaa?

Vastaavan päätoimittajan kolumni Länsiväylässä 26.10.2016 oli otsikoitu” Kuka valehtelee vähiten”.

Luettuani kolumnin heräsi kysymys, että mitä päätoimittaja tarkoittaa valehtelulla. Minä itse olen oppinut, että on erittäin tärkeää, että ihmisillä on unelmia ja että ihminen miettii tavoitteita unelmien toteuttamiseksi. Näin ihminen ikään kuin ohjelmoi aivonsa keräämään tietoa ja tekemään pieniäkin päätöksiä sekä tietoisesti että tiedostamatta omien tavoitteittensa toteutumiseksi. Ei ole siis valehtelua vaan todella viisautta, että Suomen hallituskin asetti itselleen rohkeita visioita ja tavoitteita, koska vain näin voidaan saavuttaa merkittäviä muutoksia, joita maamme nyt tarvitsee.

 Entä onko valehtelua, kun todella suurien muutosten toteuttamisajaksi on arvioitu useita vuosia.  Päätoimittaja ilkkuu, että ei tullut takkia eikä tuluskukkaroa..  siis mikä oli valehtelua? Entä uskooko arvoisa päätoimittaja, että historiallisen suuret muutokset tapahtuvat kädenkäänteessä?

Entä onko hallitus todennut, että mitään ei ole luvattu.

Olisi mielenkiintoista tietää mihin Länsiväylä –lehteä julkaiseva konserni pyrkii tällaisella kirjoittelulla ja mitähän se valehtelu tarkoittaa?

Seppo 26.10.2016  ( Tämä on julkaistu Länsiväylän numerossa 29-30.10.2016 Areena -palstalla)


Asukastavoitteista:
 
1) Me alueen aktiivit osallistuimme ahkerasti vuosituhannen vaihteessa Etelä-Espoon yleiskaavatyöhön asukaspajoissa.  Silloin saavutimme yksimielisyyden, että Iivisniemi-Kaitaa alueelle voidaan sijoittaa 1700 uutta asukasta niin, että alueen luonne säilyy, mutta saamme tuplattua asukasmäärän, jotta varmistamme koulujemme jatkuvuuden ja isomman päivittäistavarakaupan kannattavuuden.
 
2) Seuraavassa vaiheessa osallistuimme kahteen seminaariin ja kolme iltaa suunnittelimme Finnoo –Kaitaa –Iivisniemi osayleiskaavaa.  Käytimme hyväksemme alueemme tuntemusta ja sijoittelimme kartoille uusia asuintaloja. Emme millään pystyneet sijoittamaan 20.000 asukasta tälle alueelle. Muistaakseni päädyimme kovan väännön jälkeen noin 13500 lisäasukkaaseen, joista 3500 Iivisniemi-Kaitaalle.
Näissä asukastyöpajoissa ei ollut yhtään kaupunginhallituksen jäsentä eikä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsentä..

Iivisniemi-Kaitaa osayleiskaava-asiaa 30.9.2016
Kaupunkisuunnittelukeskus on esitteessään ESPOONLAHTI -merellistä, monimuotoista elämää todennut Iivisniemi-Kaitaa -sivulla mm. seuraavaa:
KAITAA Postikorttimaisemia ja tyylipuhtaita asuinalueita. Kaitaalla urbaani kohtaa maaseudun.
Alue tunnetaan iivisniemn lähiöstä sekä Hannusjärvestä. .. nykyisin Hannusjärvi ympäristöineen on kuin pieni postikorttimaisema. 
Iivisniemen tyylipuhtaan asuinalueen reunamat saavat metron myötä uutta rakennuskantaa rinnalleen.
Nyt tämä uusi 6000 lisäasukkaan osayleiskaava uhkaa tuhota tämän idyllin ja nämä lupaukset, siksi kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä ehdotan seuraavia vaihtoehtoja:

Ehdotan, että tämä osayleiskaava palautetaan uudestaan valmisteltavaksi, siten että alueelle sijoittuisi 3500 uutta asukasta. Kannattaisi myös harkita, että osayleiskaava-alue kattaisi koko Länsi-Kaitaan eli raja olisi Soukanväylä.

Kun huomioidaan kuinka suuren osan alueesta muodostaa Hannusjärvi valuma-alueineen, Iivisniemen säilytettävä nykyinen lähiö, alueelle tärkeät omakotialueet, vaikeasti rakennettavat kalliot, joiden virkistysarvo on korkea, liito-orava-alueet, muut virkistyslaueet, koulut pihoineen ja pelikenttineen, Hannuspellon työpaikka-alue, niin ei ole uskottavaa, että alueelle voidaan sijoittaa 6000 uutta asukasta.

Tai vaihtoehto 2:

Mikäli osayleiskaavaa ei palauteta uudelleen valmisteltvaksi ehdotan seuraavaa päätöslauselmaa:

Iivisniemi-Kaitaan alue muodostuu postikorttimaisemista ja tyylipuhtaista asuinalueista. Kaupunkisuunnittelulautakunta arvioi, että kun huomioidaan kuinka suuren osan alueesta muodostaa Hannusjärvi valuma-alueineen, Iivisniemen säilytettävä nykyinen lähiö, alueelle tärkeät omakotialueet, asukkaille tärkeät ja vaikeasti rakennettavat kallioalueet, joiden virkistysarvo on korkea, liito-orava-alueet, muut virkistysalueet, koulut pihoineen ja pelikenttineen, Hannuspellon työpaikka-alue, niin osayleiskaava-alueelle voidaan sijoittaa asuntoja noin 3500 uudelle asukkaalle.

Espoon ympäristökeskuksen vuonna 1999 tilaamaan Hannusjärven valuma-alueselvityksen mukaisesti koko 10 metrin korkeuskäyrän alapuolella oleva alue (suojavyöhyke) tulisi pitää mahdollisimman luonnontilassa ja siksi kaavasta poistetaan suojavyhykkeelle merkitty kevyenliikenteen väylä.

Seuraavaksi muita kommenttejani, jotka olen lähettänyt mm. lautakunnan jäsenille:

MIKSI HANNUSMETSÄ TULEE SÄILYTTÄÄ KOKONAISUUDESSAAN LÄHIMETSÄNÄ:

Olemme panostaneet huomattavasti henkistä, fyysistä ja taloudellista pääomaa Hannusjärven ja Hannusmetsän pitämiseksi hyvässä kunnossa ja nimenomaan luonnonmukaisena: vuotuiset hapetukset, niittotalkoot, roskakalojen pyytämiset ja Hannusmetsän luontopolun kunnostamiset. Olemme myös vuosien aikana teettäneet useita järven kuntoon liittyviä selvityksiä. Eräs suurimmista hankkeistamme oli kaksivuotinen ruoppaus geotuubi – menetelmällä.

Mikään muu Kaitaa-Iivisniemen ja Finnoon alueen metsä ei ole niin tärkeä lähimetsä, kuin on tämä Hannusmetsä.

* Espoon koulu- ja päiväkotimetsäselvityksen mukaan ( 2013) Hannusmetsä on tärkein koulu- ja päiväkotimetsäkohde 1030:lle ja tärkeä 1310 lapselle ja nuorelle. Itse asiassa Hannusmetsä osoittautui Länsiväylän eteläpuoleisen Espoon eniten käytetyksi päiväkoti- ja koulumetsäksi ja tulevan Djupsundbäckenin koulun oppilaat tulevat myös käyttämään tätä metsää.

*Simosol/Ramboll :in selvityksen mukaan Hannusmetsä on Länsiväylän varren merkittävin maaperän ja kasvillisuuden hiilivarasto.

*Hannusmetsä torjuu myös melun ja liikenteen päästöjen leviämistä Hannusjärven ja Iivisniemi-Kaitaan alueelle.

*Suunnittelutoimisto MSR 1977/ Maija Rautamäki: Hannusmetsä muodostuu Martinmäen ja Bondaksenkallion jyrkkäpiirteisistä, lähes 40 metrin korkuisista kallioista, ja niiden välisestä luonnontilaisesta metsä- ja suoalueesta.

"Selänteet ovat ekologisesti ja visuaalisesti hyvin arkoja. Niistä suurimmat ja ainoat lähes rakentamattomina säilyneet Hannusjärven pohjoispuoliset kukkulat on esitetty suojeltaviksi. Tämä tarkoittaa maisemakuvan suojelua, mikä tapahtuu siten, että alueelle ei osoiteta mitään rakennustoimintaa eikä maastoa muuttavia vapaa-ajan toimintoja. Alueet soveltuvat parhaiten organisoimattomaan virkistyskäyttöön. Tätä varten alueelle on tehtävä polkuverkosto, joka ohjaa enimmän kulutuksen kestäville alueille"

*Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n metsätutkimus (2003): Hannusmetsä on paikallisesti arvokas ja sen suurin arvo on virkistysarvo. Hannusmetsässä on kolme luonnonsuojelullisesti arvokasta, säilytettäväksi suositeltavaa kokonaisuutta:

-Hannusmetsän länsipuoleinen kallioalue (Martinmäenkalliot) ja siihen liittyvät kolme kalliokumparetta ja niiden suojassa oleva pieni suopainauma sekä luonnonmetsänä arvokas Hannusjärven pohjoisrannan metsä, joka edustaa boreaalista luonnonmetsää.

-Lehtometsänä ja kultarinnan elinympäristönä arvokas metsäalue Länsiväylän varressa

-Hannusmetsän itäalueen kallioalue (Bondaksenkallio), jossa sijaitsee myös arvokas Litorinameren aikainen rantakivikko.

Hannusmetsän merkitys kasvaa, kun Kaitaan aseman ympäristöön ja Djupsundsbäckenin alueelle muuttaa runsaasti uusia asukkaita, siispä edellä mainituista syistä myös Bondaksenkalliot on säilytettävä viheralueena.


Hannusjärven valuma-alueselvityksistä / Seppo Salo 29.9.2016

Hannusjärven valuma-alueesta on tehty 2 selvitystä, joiden tehtäväksianto poikkeaa mielestäni ratkaisevasti.

Espoon ympäristökeskuksen 1999 teettämässä selvityksessä tarkoituksena oli sekä paikallistaa ne rakennetun ympäristön ongelmat, joilla on merkitystä Hannusjärven tilan kannalta että ohjeistaa tulosten ja muista maista saadun kokemuksen perusteella valuma-alueen tulevaa käyttöä.

Tuoreessa Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen teettämässä selvityksessä oli tavoitteena sijoittaa leveä kevyen liikenteen väylä aivan rantavyöhykkeelle ja runsaasti lisää asuntorakentamista. Tässä selvityksessä tuodaan esille kyllä seikat joihin em. rakentaminen vaikuttaa, mutta ei tietenkään esitetty asiaa niin, että haitat olisivat niin merkittävät, että rakentamista ei tulisi toteuttaa!

Espoon ympäristökeskuksen selvityksessä ”Hannusjärvi –rakennetun ympäristön vaikutukset järven tilaan sekä ehdotus vaikutusten vähentämiseksi ja tulevien paineiden ennalta ehkäisemiseksi” Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/2000/ Johanna Peltola. Tässä otteita selvityksestä:

”Rakentaminen vaikuttaa valuma-alueen hydrologiaan siten, että pintavalunta lisääntyy ja valunta kokonaisuudessaan äärevöityy. Äärevöityminen tarkoittaa sitä, että märkinä aikoina, esim. lumen sulaessa ja sateen aikana alueelle satava vesi kulkeutuu nopeammin pois. Alueelta sateen aikana tai lumen sulaessa pois virtaavan veden määrä on suurempi kuin luonnontilaisella valuma-alueella, koska vesi ei pidäty maaperään ja toisaalta haihdunta on usein pienempää kuin luonnonmukaisilla alueilla.”

”Myös valuma-alueen kyky varastoida vettä vähenee. Kuivana aikana purot ja järvet eivät saa täydennystä valuma-alueen vesivarastoista. Tämä taas huonontaa veden vaihtuvuutta järvessä kuivina aikoina.”

”Koska järvi on jo valmiiksi matala ja vesikasvien valtaama, on erittäin tärkeää, että kaikki ylimääräinen kiintoaine- ja ravinnekuormitus minimoidaan, jotta järveen itseensä kohdistuvat kunnostustoimenpiteet tehoavat.”

”Koko 10 metrin korkeuskäyrän alapuolella oleva alue (suojavyöhyke) tulisi pitää mahdollisimman luonnontilassa. Kinttupolkuja suurempien kulkuväylien ja rakennusten lisärakentamista sekä uusien piha-alueiden tai puutarhojen perustamista tulee välttää. Nykyiset suoalueet tulee katsoa tähän vyöhykkeeseen kuuluviksi.”

Tämän mukaisesti esitettyä kevyen liikenteen väylää ei tule rakentaa, koska se on kokonaan tällä suojavyöhykkeellä.

Tämän selvityksen mukaan Hannuskallion valuma-alueen vedet (kallioalueen ja tiealueen) tulisi viivyttää ennen niiden valumista järveen. Samoin Kaitaantien ja Iivisniemenkadun risteysalueelle tulisi rakentaa viivytysallas. (mustat pampulat kartassa)

 


Espoon museon edustaja kävi aikoinaan auditoimassa Hannusjärven 1930 -luvulta säilyneen järvinäkymän kulttuurimaisemana. Se tapahtui silloin kun Etelä-Espoon yleiskaavaa valmisteltiin.


RANNAN PYÖRÄILYREITTI siirrettävä Hannusrantatielle

Kaupunkisuunnittelukeskuksen saamista mielipiteistä ei nähdäkseni yhdessäkään kannatettu kevyen liikenteen väylän rakentamista Hannusjärven rannan suojavyöhykkeelle. Suur-Espoonlahden poliittisista paikallisyhdistyksistä, kaupunginosayhdistyksistä ja ympäristöyhdistyksistä muodostettu Suur-Espoonlahden kehitys ry (SELAK) on esittänyt seuraavan mielipiteen:

”SELAK ei ole tyytyväinen alueen kevyen liikenteen väylään, joka halkoo Hannusjärven itäpuolella rantatonttien kosteikkoaluetta. Mielipiteemme on, että sitä ei tarvita, koska Hannusrannan omakotialueella on jo sopiva väylä Kaitaantieltä Hannusjärven pohjoisille Hannusmetsän alueille; Hannusrannan tie ja ns. Elannonpolku. Uusi väylä on linjattu tonttien poikki varsin pehmeälle alueelle, jolle väylän rakentaminen olisi pohjustuksineen varsin rankka toimenpide. Se häiritsisi järven valuma-alueen pintavesiä ja ranta-alueen luontoa voimakkaasti. Kun asutus ja väkiluku lisääntyy, näemme Hannusjärven virkistyskäytön arvon entistä suurempana. Se on tehtävä tavalla, joka säilyttää, eikä tuhoa tarpeettomasti tähän asti hyvin säilynyttä kokonaisuutta.”

Tähän yhtyy moni muu mielipiteen esittänyt henkilö.

On myös todennäköistä, että Länsiväylän pohjoispuolella asuvat henkilöt ajavat pyörällä Espoonlahden ja Finnoon metroasemille, koska siellä on selvästi paremmat kaupalliset palvelut ja suuremmat pyöräparkit metroasemilla.

 Ei ole siis järkevää tehdä Järvisillalle kallista kevyenliikenteen väylään. Säilytetään tämä yhteys luonnonmukaisena reittinä Hannusrantatietä ja Hannusmetsän luontopolkuja pitkin.


Oletko seurannut mihin suuntaan viimeksi kunnallisvaaleissa äänestämäsi henkilö on vienyt meidän Espootamme ja sinun kotikylääsi?
 
Oletko ollut tyytyväinen?
 
Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa seuraavan vaalikauden Espoon tarinaan. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa Espoon vision kehittämiseen ja sitten tietysti ensi keväänä voit äänelläsi osoittaa, että oletko tyytyväinen nykyiseen menoon ja nykyisen edustajasi toimintaan.
 
Käy siis Espoon sivustolla:  http://vastaa.innolink.fi/espoo/ 
 
Tältä sivustoltani voit tutustua minun näkemyksiini.
 
Sen voin kertoa omalta osaltani, että toimiessani uutena jäsenenä kaupunkisuunnittelulautakunnassa, niin on ollut todella pöyristyttävää tajuta kuinka valtuusto päättäessään toisaalta Etelä-Espoon yleiskaavasta ja toisaalta metrosta ei ole ollut ajan tasalla.  Yleiskaavan aineistoissa selvästi todettiin, että kuinka paljon asukkaita/työpaikkoja pitää olla metroasemien lähellä, jotta Länsimetro olisi kannattava. Vastoin asiantuntijalausuntoja valtuutetut päättivät yleiskaavasta, jossa länsimetron varrelle kaavoitettiin huomattavasti vähemmän asuntoja kuin metro olisi vaatinut. Toisaalta valtuutetut päättivät Länsimetrosta, vaikka yleiskaavassa ei ollut varattu läheskään tarpeeksi asuntoja ja työpaikkoja metron varrelle.
 
Nyt sitten on pakko laatia uusia osayleiskaavoja, jotka poikkeavat huomattavasti em. Etelä-Espoon melko tuoreesta yleiskaavasta, jotta metro saataisiin edes jollakin tavalla kannattavaksi.
Ja kun metron kustannukset ovat karanneet käsistä, niin tarvitaan vielä enemmän asukkaita kulmillemme... ja siitä huolimatta matkustaminen tulee selvästi kallistumaan ja Espoon kuntaosuus tulee nousemaan.
 
Te, jotka olette seuranneet toimintaani täällä Suur-Espoon alueella, tiedätte, että olen pitänyt tätä Länsimetroa sopimattomana liikennemuotona useasta kaupunkikeskuksesta muodostuvalle kaupungille, jonka nykyiset asukkaat arvostavat suuresti luonnon läheisyyttä, väljyyttä ja turvallisuutta.
 
Hyvää syksyä kaikille.
 
t Seppo
Terveisiä Lapista:IMG_20032.JPG



Kesälomani on sujunut sukututkimuksen parissa. Isän isän suku on Lammilta ja isän äidin suku Padasjoelta. Molempien sukuhaaroja on nyt tiedossa 1700-luvun alkupuolesta lähtien. Nyt yritän selvittää onko mitään rakennuksia tai perustuksia jäljellä, jotka todistaisivat, että missä he ovat silloin asuneet. Aika suppealla alueella ovat elelleet.


Tästä lyhennetty versio löytyy: http://www.valomerkki.fi/puheenvuorot/ihmisilla-on-vastuu-maisemista

”Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa…”

Suomalaisena kansallismaisemana voidaan pitää näkymää kallion huipulta: metsää, järvi saarineen, usein ilman ihmisiä, sää ehkäpä hiukan utuinen. Järvellä saattaa näkyä vene, joka jättää vanan muuten tyynen veden pintaan. Tällainen maisema rauhoittaa mieltämme.

Me ihmiset koemme jonkin tietyn maiseman eri tavoin. Siihen vaikuttavat arvomme, asenteemme, vallitsevat sosiaaliset normit, aikaisemmat kokemuksemme ja odotuksemme. Siihen vaikuttavat myös havaitsemishetken vireystilamme ja motivaatiomme. Jokapäiväisessä elämässämme emme tietoisesti havaitse kotimaisemaamme lainkaan. Elämme kiireisten rutiinien ja pinttyneiden tapojemme ohjaamina aamusta iltaan. Mutta vaikuttaako arkiympäristömme maisema meihin tiedostamattamme?

Onko kalliot, luonnonmukainen metsä, järvi ja historiallisen omaleimaisuuden säilyttänyt maisema sekä ihmisen henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille terveellisempi elinympäristö kuin ihmisten rakentama kivikylä tai toinen toisissaan kiinni olevat rivitalot, joiden asfaltoiduille pihoille mahtuu juuri ja juuri perheen autot?

Voin omasta kokemuksestani todeta, että kun aikoinaan stressaavan työpäivän jälkeen asetuin Hannusjärven rantaan lukemaan lehteä tai lillumaan muoviveneelläni järvelle, stressi jää taka-alalle hyvin nopeasti. Tai kun kuljen Hannusmetsän Bondasbergetin Litorinameren aikaisen rantakivikon ohi ja Martinmäen upeiden silokallioiden kautta Hannusjärven länsipäähän, josta avautuva kulttuurimaisema on säilynyt samanlaisena 80 vuoden ajan, tunnen olevani yhtä tämän maiseman kanssa. Jääkauden jälkeen syntyneet maastomerkit, Kaitaan alueen korkeimmat kalliot, jotka ensimmäisinä luotoina ilmestyivät tähän maisemaan, kun veden korkeus laski, ja sama järvimaisema, jota omat isovanhempani ja vanhempani ovat monesti ihailleet, toimivat linkkinä menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Minulla on tavallaan yhteinen menneisyys tämän maiseman ja siinä eläneitten ihmisten kanssa. 

Nämä kalliot ovat ties kuinka vanhoja, mutta edellä mainitut geologisten ja ekologisten muutosprosessien jäljet ovat 8000 – 10000 vuoden takaa. Ihmiset ovat liikkuneet täällä ensin aivan satunnaisesti kalastus ja hylkeenpyyntireissuillaan, mutta vuoden 1000 paikkeilla Hannusjärven läheisyyteen on jo raivattu peltoja . Nämä ensimmäiset maanviljelijät olivat suomalaisia, mutta sitten lähialueelle asettuivat 1200 –luvun loppupuoliskolla Ruotsista tulleet siirtolaiset, jotka perustivat aikoinaan Bondaksen, Hannuksen, Peijin ja Lapin tilat noin kilometrin päähän järvestä.

Tällä maisemalla on monta mahdollista tulevaisuutta. Osaan niistä ihminen ei voi vaikuttaa, mutta ihmisten päätöksilläkin on suuri merkitys. Vastuu elinympäristön ylläpidosta ja kehittämisestä on sekä meillä paikallisilla asukkailla että Espoon kaupungin päättäjillä, suunnittelijoilla ja toimeenpanijoilla.

Taloudellisten laskelmien lisäksi on huomioitava myös muut osatekijät. On nähtävä budjetti- ja vaalikauden yli. On uskallettava toimia vastoin mahdollisesti tilapäisiä ja nopeasti ohimeneviä muotivirtauksia. On painotettava kestävää kehitystä ja muistettava, että ihmiset ja yhteisöt tarvitsevat juuret. Erityisesti meidän on huolehdittava luonnonmukaisten alueiden säilymisestä tulevillekin sukupolville, koska luonto on suomalaisen sielunmaiseman peruselementti.

En usko, että kukaan ajatteleva ja tunteva ihminen voisi ottaa omalletunnolleen tämän 10000 vuotta jatkuneen ketjun katkaisemisen.    

 Hyvää kesää

 t Seppo

seppo.salo@saunalahti.fi

__________________________________________

Melkoinen liikennekaaos odottaa meitä Suur-Espoonlahden asukkaita 15.8.2016.

Metron piti silloin käynnistyä ja suorat bussiyhteydet Kamppiin lakata!

__________________________________________

Hyvä, että Espoon valtuusto näytti vihreää valoa Raide-Jokerille.

Keskustaministerien johdolla maan hallitus päätti myöntää rahaa Raide-Jokerille, joka tukisi Espoon ja Helsingin kaipaamaa poikittaista raideliikenneratkaisua.


Kaitaantien saneeraus Soukanväylän ja Iivisniemenkadun välillä voidaan aloittaa arviolta vuosina 2020-2021!                                                                        


Meillä oli lautakunnan infossa keskiviikkona 17.2.2016 HKL:n edustaja.

Hän totesi, että nyt kannata keskustella liityntälinjojen vaihtoehdoista.  Linjat on jo päätetty.

HKL:n edustajalle tuli selväksi, että espoonlahtelaisten mielestä matka-aika Helsingin keskustaan pitenee, hän heti vastasi, että juu, mutta Hakaniemeen ja Itäkeskukseen ei pitene!

Minä epäilin, että miten ihmeessä Matinkylän bussiterminaali vetää ruuhka-aikana sinne tulevat bussit. 

Kysyin myös, että miten on huomioitu Länsiväylän tuleva remontti Hannuspellon kohdalla. ( alikulkutunneli). Ei kuulemma vielä tiedetä, että miten työmaan kohdalla liikenne ohjataan eli säilyykö busseilla oma kaista “tulevan mutkan” kohdalla. 

Toin esille huolen siitä, että kun liikenne alkaa, niin osa ihmisistä on vielä lomilla, miten he saavat tiedon yhteyksistä ja aikatauluista.

Saimme tietää, että tiedotuskampanjat alkavat ennen kesälomia ja että kotisivuille tulee palvelu, jonka avulla voi tsekata reitit. Hän ei osannut vielä luvata, että koska tähän palveluun saadaan aikataulut.

Kiitos kaikille, joilta sain evästyksiä etukäteen.


Olin eilen 18.2.2016 Raidejokeri –infossa. Tilaisuudessa Espoon Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anne Sinnemäki todistivat kuinka tärkeä hanke tämä raidejokeri on ja kuinka molemmat kaupungit pyrkivät etenemään päätöksenteossa ja suunnittelussa niin, että ensimmäiset lapion iskut maahan tapahtuisivat 2018.

Varsinkin Sinnemäki hehkutti kuinka asuntojen arvot nousevat raidejokerin ansioista Helsingin esikaupunkialueilla.  Minä kysyin, että mitä työtä Helsingissä on tarjolla, joista saatava palkka on joitakin kymmeniä prosentteja parempi kuin nykyiset palkat, jotta ihmisillä olisi varaa ostaa niitä kalliimpia asuntoja. En saanut vastausta tähän työasiaan. Vastauksen mukaan siellä nyt asuvat  saavat myydessään paremman hinnan ja siksi heillä on varaa ostaa kalliimpia asuntoja!! 

Itse kyllä kannatan tuota raidejokeria. On hyvä, että maan hallitus on luvannut rahoittaa oman osuuden raidejokerista eikä todella kannattamattomasta Pisararadasta.

Nyt vaan Espoon ja Helsingin pantava vauhtia päätöksentekoon ja suunnitteluun, jotta ne rahat saadaan käyttöön tämän hallituksen aikana.  

T Seppo


Länsiväylässä  (6.2.2016) oli aika raflaava juttu, jonka innoittajana oli ilmeisesti ollut joku Esa Sairio. En tunne miestä, enkä tiedä kenen asialla hän on.  Sen tiedän, että tässä jutussa ei ollut lainkaan tuon kyseisen moottoritiepätkän varrella asuvien näkemyksiä.

Tässä minun mielipiteeni asiaan:

Länsiväylän varren asukkaat Suur-Espoonlahdessa ovat kiitollisia, että valtio laski nopeuden  ja rakensi bussikaistat ja meluesteet.  

 Itsehän asun noin 650 metrin päässä Länsiväylästä ja voin todistaa, että määrätyn säätilan vallitessa liikenteen melu on pihallamme todella häiritsevä. Hannusmetsän luontopolun pohjoisissa osissa ei pysty keskustelemaan lenkkikaverin kanssa melun vuoksi. En osaa vielä sanoa, että mitkä ovat meluesteiden vaikutukset ja nopeuden laskemisen vaikutukset, mutta niiden pitäisi olla merkittävät. Tammikuun aikana liikenteen melu ei ole häirinnyt meidän pihalla. Lumisilla keleillä melu ei tietysti ole muutenkaan niin kova.

Jo vuosien ajan olemmekin laajalla joukolla vaatineet  70-80 km/t nopeusrajoitusta Länsiväylälle Suur-Espoonlahden alueelle sekä meluesteitä. Meluesteen auttavat jonkin verran aivan siinä väylän vieressä asuvia omakotiasukkaita, mutta nämä asennetut meluesteet eivät juurikaan helpota kauempana  asuvien tilannetta. Ainakin Iivisniemi-Kaitaa –seura, Hannusjärven suojeluyhdistys ja Suur-Espoonlahden kehitys ry ( entinen alueneuvottelukunta) ovat vaatineet  tätä nopeuden laskemista, koska tuollainen liikennemelu on ihmisten terveydelle vaarallista.

Tällä alhaisemmalla nopeudella on turvallisempaa liittyä pääväylän liikennevirtaan. Liikennevirta on myös tasaisempaa, kun koko matkalla on sama nopeus. Tällöin myös säästyy selvästi polttoainetta.

Olemme myös ehdottaneet tuota moottoritien levennystä, koska olisi ollut kaaos, jos kaikki Suvisaariston, Soukan ja Espoonlahden liityntäliikenne kulkisi kapeaa Kaitaantietä ja aivan Hannusjärven rantaa viiltäen.

Näkemyksemme mukaan Länsiväylän yksityisautoilu tulee lisääntymään ensi syksynä, kun meidän kulmilta suorat bussiyhteydet Helsingin keskustaan loppuvat ja tilalle tulevat liityntäbussit ja vaihdot Matinkylässä.

Näkemyksemme mukaan liityntäliikenne Länsiväylällä olisi puuroutunut pahasti ruuhka-aikana, kun eri suunnilta tulevat liityntäbussit jonottaisivat Matinkylän terminaaliin pääsyä yksityisliikenteen seassa. 

Siinä vaiheessa kun metroa ajetaan Kivenlahteen saakka, vapautuvat bussikaistat ovat kyllä tarpeen yksityisautoilun käyttöön, koska Espoon hurjissa suunnitelmissa on asuttaa Suur-Espoonlahteen 800 metrin säteelle metroasemista lisää väkeä:  Kaitaa + 3200, Soukka + 5600, Espoonlahden Keskus + 8700, Kivenlahti +6700.  

Me alueen asukkaat olemme siis erittäin tyytyväisiä lisäkaistoihin, meluesteisiin ja nopeuden laskuun.


Ajattelin tässä hiukan taustoittaa tätä asiaa, siltä osin kun minä tiedän asioista.

Muistan hyvin ympäristölautakunnan kokouksen, jossa lautakunnan piti hyväksyä Suomenlahdentien ns. eteläinen linjaus. Ensimmäistä kertaa Teknisen toimialan johtaja käytti läsnäolo-oikeuttaan ympäristölautakunnan kokouksessa. Hän halusi tietysti varmistaa, että metron takia hänelle tärkeä tiesuunnitelma hyväksytään pulinoitta.

Kokousta edelsi ns. info, johon oli kutsuttu Bird-Life Suomen puheenjohtaja esittämään näkemyksensä tielinjauksesta ja suunnitellusta kosteikon suojelusta. Sekä hän että useat lautakunnan jäsenet tyrmäsivät täysin tiesuunnitelman. Yksikään lautakunnan jäsen ei käyttänyt esitystä puoltavaa mielipidettä. Tilanne oli aivan jumissa. Minulla välähti. Totesin, että olen eräässä asukastilaisuudessa nähnyt ns. pohjoisen vaihtoehdon.  ( Tämä vaihtoehto oli heti ko. asukastilaisuuden jälkeen hävitetty kaikista julkisista tiedostoista.) Kysyin, että miten Bird-Life Finland tulisi reagoimaan, jos tie rakennettaisiin pohjoisemmaksi. Hänkin totesi nähneensä sellaisen vaihtoehdon. Hän mietti jonkin tovin. Salissa oli odottava, jännittynyt  hiljaisuus. Hän totesi syvästi huokaisten, että kait se tie on pakko rakentaa.  Info päätettiin siihen.

Itse kokouksessa sitten lautakunta yksimielisesti vastusti esitettyä tielinjausta. Teknisen toimen johtja totesi, että tämä voi olla katastrofi. Esitetty linjaus oli kaavojen mukainen eli tietä päästäisiin suunnittelemaan ja toteuttamaan heti, mutta nyt tarvitaan uusi kaava ja jos sitä vatvotaan ja siitä valitetaan, niin eihän se tie valmistu ajoissa. Emme antaneet periksi.

Sitten sain toisen väläyksen saman kokouksen aikana. Eikö olisi järkevää joka tapauksessa leventää Länsiväylää, niin, että Espoonlahden ja  Matinkylän välille rakennetaan bussikaistat. Esitin, että joka tapauksessa kaiken metroaseman bussiliikenteen mahtuminen uudelle Suomenlahdentielle olisi mielestäni mahdotonta. Eli joka tapauksessa osa busseista tulisi ajaa ruuhkaisen Länsiväylän kautta. Ja jos Suomenlahdentietä ei saataisi valmiiksi ajoissa, niin olisihan sitten Länsiväylän uudet bussikaistat käytössä.

Johtajan päässä alkoi raksuttaa.. mutta kun emme voi vaikuttaa asiaan, sehän on valtion tie!

Loppu on historiaa. Suomenlahdentien pohjoisen vaihtoehdon kaavoitus tapahtui Espoon ennätysajassa, eikä valituksia tullut. Samoin Valtio päätti ja suunnitteli bussikaistat ja meluesteet aivan ennätysajassa!

Ai niin vielä nimiasiaa.  Halusin, että Finnoon nimeksi tulisi sen monta sataa vuotta sitten ollut nimi Finneviken. Virkamiehet lohduttivat minua, että nimettiinhän me se siltä ehdotuksesi mukaisesti.

Hiukan odottelin edellä kirjoitetun perusteella, että minut olisi kutsuttu sillan/tien avajaisiin, mutta hyvinhän he saivat reitin auki ilman minuakin.


RAIDEJOKERI MYÖTÄTUULESSA:

Pikaratikka on ollut jo n. 15 vuotta minun suosikkini Espoon ratkaisuksi. Nyt kun olemme saamassa lupauksen valtion osuudesta Raidejokeria varten, niin haluan todeta pari näkemystäni:
1) Maan hallitus haluaa, että luvassa olevat rahat käytetään tämän hallituskauden aikana.
2) Siispä nyt on saatava päätöksiä nopeasti sekä Helsingiltä että Espoolta ennen kesää.
3) Itse ratasuunnitteluun on pantava uusi vaihde päälle.
4) rataan liittyviä kaava-asioita tulee vauhdittaa.
5) Jokeriradan varren työpaikka- ja asuntokaavoitukseen on panostettava lisää, koska hallitus haluaa nähdä tämän hallituskauden aikana uusien asuntojen ja työpaikkojen rakentuvan radan varteen.

Kerro minulle minkälaisia ajatuksia seuraavat luvut herättävät mielessäsi.

 
1) Viidessä vuodessa (2010-2014) Espoon väestömäärä on lisääntynyt seuraavasti:

syntyneitä enemmän kuin kuolleita:             10896   ( 51,3 %)

maan sisäisen muuton nettolisäys:                2598   (12,2 %)                                

maahanmuuton nettolisäys                           7726   (36,4 %) 

                                            yhteensä:         21220 (100%)

 2) Uusimman pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdessä laatiman ennusteen mukaan Espoossa maahanmuuttajien  määrä kasvaa 2015 – 2030:  35 000:sta 84 000:aan eli 13,3 prosentista 26 prosenttiin.

 3) Tänä vuonna Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta tulee päättämään todennäköisesti useista yleiskaavatasoisista asioista. Tällä hetkellä työn alla olevat suunnitelmat lähtevät seuraavaa suuruusluokkaa  olevista asukasmääristä: vuodesta 2015 vuoteen 2050 lisää asukkaita seuraavasti:

* Länsimetron varteen 98.000 asukasta lisää ( nyt 126.000). Näistä 800 metrin säteelle ko. metroasemista seuraavat asukasmäärät: Keilaniemi + 3100, Aalto + 4700, Tapiola + 5500, Urheilupuisto + 7800, Niittykumpu + 10800, Matinkylä + 4400, Finnoo +9600, Kaitaa + 3200, Soukka + 5600, Espoonlahden Keskus + 8700, Kivenlahti +6700)  
 * Rantaradan varteen 55.000 asukasta lisää ( nyt 110.000)  
* Pohjois-Espooseen 15.000 asukasta lisää ( nyt 15.000)
* Uuden Länsiradan varteen 32.500 asukasta lisää ( nyt 6.000). Tätä rataa kutsutaan myös Tunnin radaksi ja Lohjan radaksi.
 
4) Näkemys siitä, että minkä sortin väkeä nuo uudet asukkaat ovat? Paljonko tuosta määrästä on lapsia? Paljonko maahanmuuttajia? Mikä on veronmaksukyky?
5) Kuinka paljon tarvitaan lisää päiväkoteja, kouluja, terveyskeskuksia, kauppoja, katuja, viemäreitä ja vesijohtoja, parkkipaikkoja ja mitä ne maksavat?
6) Mitä maksavat Espoolle jo näköpiirissä olevat liikenneinfrat: Länsimetro, kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon Keskukseen ja Kauklahteen sekä raidejokeri ( rakentaminen, kalusto, operointi), entä kehä II jatkaminen, kehä I kattaminen, Espoonväylän rakentaminen. Paljonko niiden lyhennykset ja korot ovat 2020 –luvulla  ja 2030 –luvulla?
7) Kuinka monta uutta työpaikkaa tarvitaan tuon lisäväen työllistämiseksi? Mitä ne työt ovat? Mitä palkkatasoa työpaikoissa maksetaan?
8) Kuinka paljon maksaa uudet asunnot ( ostohinta/vuokrataso) 800 metrin säteellä metroasemista?
 
Kertokaa hyvät ihmiset näkemyksiänne, jotta osaisin ottaa kantaa näihin asioihin kaupunkisuunnittelulautakunnassa mahdollisimman viisaasti!

 
Minua kauhistuttaa nämä luvut.Mitä työtä täällä on näille uusille asukkaille? Miten lähialueemme muuttuvat?
 
Onko heillä varaa ostaa asuntoja, joiden hinnat metron takia nopeasti nousevat.  Hinnat nousevat, koska Espoo pyrkii saamaan rakennusmaasta ja rakennusoikeuksista mahdollisimman kovan hinnan, jotta metro, lisäpäiväkodit ja koulut sekä infra saataisiin rakennettua.
 
Jostain syystä Espoon johtavat puolueet haluavat muuttaa Espoon urbaaniksi kaupungiksi, kuten on tullut tavaksi sanoa.
 
Minä yritän hokea, että haluavatko nykyiset asukkaat tätä. Minulle sanotaan, että meidän on kehitettävä kaupunkia tulevia asukkaita varten!
 
Kun asukkaat esittävät kaavoista mielipiteitä ja muistutuksia, joiden mukaan ei naapuritonteille saisi rakentaa paljon korkeampia taloja, kuin meidän talot on, tai että viheralueet on säilytettävä.  Heille vastataan, että sorry vaan, kun meillä on nämä kaupunginhallituksen ja valtuuston päätökset, joiden mukaan meidän on kaavoitettava uusia asuntoja niin ja niin paljon ja sitten on vielä nämä 25 % lisää, jotka on sovittu valtion kanssa.
 
Minun mielestäni kaupunkia on kehitettävä ensisijaisesti nykyisten asukkaitten toiveiden mukaan. Mitä mieltä sinä olet? Mitä pitäisi tehdä?
Jouluaaton rauhaa Hannusjärvellä 2015
IMG_1180.JPG
Unelma ja Seppo
IMG_1119.JPG


DSC02899.JPG

IMG_1079.JPG

Hansun luontokuvataulujen myyjänä 14.11.2015


Tässä kuvassa Leila ja Seppo Pallaksen Taivaskeron ( 809 m) huipulla syyskuussa 2015.

Siellähän on vuoden 1952 Helsingin kesäolympialaisten olympiatuli sytytetty keskiyön auringon säteistä.


IMG_0738.JPG

Huom. Jos olet kiinnostunut Iivisniemen kerrostalolähiön syntyhistoriasta, niin valitse yläosastosta "Ivisnäsin kartanosta lähiöksi"  -tiedosto.


Käykääpä tutustumassa Kaitaan tarinoihin valitsemalla yläpalkista 1.Tarina jne. 


IMG_1014.JPG

KOMMENTTEJANI KAITAA-IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVASTA 7.6.2015

Espoon arvoissa todetaan, että Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen ja että Espoota kehitetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi. Kestävä kehitys –ohjelman puheenjohtaja Sirpa Hertell on todennut: ”On tärkeää säilyttää Espoon lähimetsät ja luontoarvot myös tuleville sukupolville kaupungin kasvussa ja muutoksessakin.”

"Espoo on oikeudenmukainen: Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti."

Me Kaitaa-Iivisniemi alueen asukkaat olemme parin vuoden aikana aktiivisesti osallistuneet alueella järjestettyihin työpajoihin ja asukasiltoihin. Niistä voi todeta, että asukkaat eivät vastusta kehitystä, mutta tämä käsillä oleva luonnos ei vastaa sitä mitä osallistujat ovat esittäneet. Työpajoihin, aloitus ja lopetustilaisuuksineen kokoonnuimme 5 iltana. Pyrimme todella yhdessä pohtimaan sekä Finnoon että Kaitaa-Iivisniemen alueen kehittämistä.

Työpajoissa syntyi sellainen näkemys, että Espoonlahden Keskus ja Matinkylän keskus ovat lähialueemme suurine kauppakeskuksineen Matinkylä-Olarin ja Suur-Espoonlahden pääkeskuksia. Sitten hierarkiassa tulevat uusi Finnoo, Kivenlahti ja  Soukka. Muut Suur-Espoonlahden keskittymät ovat 5000-7000 asukkaan kyliä. Niinpä nyt esitetty 6000 lisäasukkaan tavoite ei lainkaan vastaa asukkaiden kehitysnäkymiä.

Päädyimme siihen, että Kaitaa –Iivisniemi alueelle voitaisiin sijoittaa 3000-3500 uutta asukasta siten, että nykyisetkin asukkaat täällä viihtyisivät. Tällöin mielessämme oli  Hannuksen, Bondaksen, Pejin ja Lapin sekä Kaitaan tilojen maille syntyneet asuinalueet eli Soukanväylän, Länsiväylän, Finnoonsilta ja Hylkeenpyytäjäntie itärajana.

Tällä osayleiskaava-alueella asuu noin 3600 asukasta ja on noin 400 työpaikkaa. Jotta alueemme säilyy kylämäisenä yhdyskuntana, jossa on pieni kyläkeskus Iivisniemessä, niin tänne sopii  3000-3500 uutta asukasta ja noin 600 työpaikkaa. Alueen luonteeseen ei sovi korkeat kerrostalot. Vihoviimeinen paikka kerrostaloille on Bondaksenkallion lakialueet ja Litoriinamerenaikaiset rantakivikot ja Iiviskallion lakialueet. Ei enää sellaista rakentamista kuin Soukassa tehtiin eli korkeat kerrostalot kallioiden huipuille.

Osayleiskaavan tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa 29.1.2013 ( 90 osallistujaa) kävi ilmi monesta näkökulmasta  luonnon perustavanlaatuinen tärkeys mm. asuinpaikan valintakriteerinä, henkireikänä, marjapaikkana ja koululaisten opetuspaikkana. Suojeltavina alueina mainittiin Hannusjärvi, Hannusmetsä, Bondaksenkalliot/mäki, Rullavuori ja Kaitaanlaakso. Eniten oltiin huolissaan Hannusjärven ympäristöstä ja kallioalueista. Laajalti toivottiin, ettei näille alueille rakennettaisi kerrostaloja, että viheralueita olisi riittävästi..   Esityslistan selostusosan sivu 33.

Osayleiskaavan selostusosassa käsitellään yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Tekstissä luvataan ”parantaa” näitä asioita. Nykyisillä asukkailla on kyllä aivan päinvastainen näkemys. Kaitaan metroasema ja mahdolliset uudet kerrostaloalueet eivät varmasti paranna turvallisuutta, päinvastoin heikentää turvallisuutta.

Tällä hetkellä yhteisöllisyys on hyvää luokkaa: käydään päiväkodeissa, alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa omalla alueella samoja lasten ja nuorten kanssa. Pelataan futista alueen omassa seurassa. On Joulu saapuu tapahtuma ja jumppaa.  Tunnetaan asukkaita, koska täällä asutaan kauan ja Iivisniemen kerrostaloissa ja alueen vanhoissa omakotitaloissa asuu jo runsaasti toisen ja kolmannen polven iikkarilaisia. Käydään pienestä lähtien retkillä Hannusmetsässä, joka on eräs Espoon eniten käytetty päiväkotilasten ja koululaisten lähimetsä. Asukkaat eivät voi millään ymmärtää, että asukasmäärän kolminkertaistaminen voisi parantaa yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.


MIKSI HANNUSMETSÄ TULEE SÄILYTTÄÄ KOKONAISUUDESSAAN LÄHIMETSÄNÄ:

Olemme panostaneet huomattavasti henkistä, fyysistä ja taloudellista pääomaa Hannusjärven ja Hannusmetsän pitämiseksi hyvässä kunnossa ja nimenomaan luonnonmukaisena: vuotuiset hapetukset, niittotalkoot, roskakalojen pyytämiset ja Hannusmetsän luontopolun kunnostamiset. Olemme myös vuosien aikana teettäneet useita järven kuntoon liittyviä selvityksiä. Eräs suurimmista hankkeistamme oli kaksivuotinen ruoppaus geotuubi – menetelmällä.   

Mikään muu Kaitaa-Iivisniemen ja Finnoon alueen metsä ei ole niin tärkeä lähimetsä, kuin on tämä Hannusmetsä.

* Espoon koulu- ja päiväkotimetsäselvityksen mukaan ( 2013) Hannusmetsä on tärkein koulu- ja päiväkotimetsäkohde 1030:lle ja tärkeä 1310 lapselle ja nuorelle. Itse asiassa Hannusmetsä osoittautui Länsiväylän eteläpuoleisen Espoon eniten käytetyksi päiväkoti- ja koulumetsäksi ja tulevan Djupsundbäckenin koulun oppilaat tulevat myös käyttämään tätä metsää.

*Simosol/Ramboll :in selvityksen mukaan Hannusmetsä on Länsiväylän varren merkittävin maaperän ja kasvillisuuden hiilivarasto.

*Hannusmetsä torjuu myös melun ja liikenteen päästöjen leviämistä Hannusjärven ja Iivisniemi-Kaitaan alueelle.

*Suunnittelutoimisto MSR 1977/ Maija Rautamäki: Hannusmetsä muodostuu Martinmäen ja Bondaksenkallion jyrkkäpiirteisistä, lähes 40 metrin korkuisista kallioista, ja niiden välisestä luonnontilaisesta metsä- ja suoalueesta.

"Selänteet ovat ekologisesti ja visuaalisesti hyvin arkoja. Niistä suurimmat ja ainoat lähes rakentamattomina säilyneet Hannusjärven pohjoispuoliset kukkulat on esitetty suojeltaviksi. Tämä tarkoittaa maisemakuvan suojelua, mikä tapahtuu siten, että alueelle ei osoiteta mitään rakennustoimintaa eikä maastoa muuttavia vapaa-ajan toimintoja. Alueet soveltuvat parhaiten organisoimattomaan virkistyskäyttöön. Tätä varten alueelle on tehtävä polkuverkosto, joka ohjaa enimmän kulutuksen kestäville alueille" 

*Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n metsätutkimus (2003): Hannusmetsä on paikallisesti arvokas ja sen suurin arvo on virkistysarvo. Hannusmetsässä on kolme luonnonsuojelullisesti arvokasta, säilytettäväksi suositeltavaa kokonaisuutta:

-Hannusmetsän länsipuoleinen kallioalue (Martinmäenkalliot) ja siihen liittyvät kolme kalliokumparetta ja niiden suojassa oleva pieni suopainauma sekä luonnonmetsänä arvokas Hannusjärven pohjoisrannan metsä, joka edustaa boreaalista luonnonmetsää.

-Lehtometsänä ja kultarinnan elinympäristönä arvokas metsäalue Länsiväylän varressa

-Hannusmetsän itäalueen kallioalue (Bondaksenkallio),  jossa sijaitsee myös arvokas Litorinameren aikainen rantakivikko.

Hannusmetsän merkitys kasvaa, kun Kaitaan aseman ympäristöön ja Djupsundsbäckenin alueelle muuttaa runsaasti uusia asukkaita, siispä edellä mainituista syistä myös Bondaksenkalliot on säilytettävä viheralueena.


img_0353.jpg
Hannusjärven kaloja



Pari metsäkaurista takapihallani 18.3.2015

img_0063.jpg


6.11.2014
Ehdotan, että kaupunkisuunnittelukeskus ja rakennusvalvonta muodostaa tiimin, joka paneutuu omakotialueiden kohteisiin, jotka haluavat lisää rakennusoikeutta ja jotka tarvitsevat neuvontaa selvitäkseen urakasta. Näitä nykyisten asukkaitten kohteita ei saa jättää roikkumaan siksi, että resurssit eivät riitä ja niistä kaupunki ei saa tuloja.
 
Kaupunki saa nykyisen infran alueelle hyviä veronmaksajia ja nykyisetkin pysyvät Espoossa, jos kaupunki hoitaa nämä asiat sujuvasti.
 
Toinen asia:
Eilisessä kaupunginjohtajan metropoli-illassa Espoonlahdessa sain  ainakin kaupunginjohtajan kannatuksen ajatukselleni, että nyt on todella panostettava työpaikka-alueiden kaavoittamiseen metroasemien läheisyyteen Suur-Espoonlahden alueelle Finnooseen, Espoonlahden Keskukseen ja Kivenlahteen. Minusta näytti, että kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajatkin nyökyttelivät näkemykselleni. Juhlapuheissa on luvattu, että metro tuo alueelle työpaikkoja, mutta niitä ei tänne saada, jos kaavoissa ei varauduta niiden tuloon.
 
Terveisin
Seppo

2.11.2014

Automaattimetrosta luovutaan toisen kerran?!

Silloin kun Helsingin metroa oltiin rakentamassa, niin siitä piti tulla jo silloin automaattimetro. Helsingin perustama metrotoimisto oli sitä mieltä. Johtamani Mercantilen tietoteknikkaa maahantuova yksikkö oli vahvoilla sen toimittajaksi. Sitten sattuneista syistä metrotoimisto lopetettiin ja sen toiminnot siirrettiin osaksi HSL:n toimintaa ja pian tuli päätös, että automaattimetrosta luovutaan!

Nyt vaikuttaa siltä, että automaattimetron toteuttamisesta luovutaan siis jo toisen kerran?! 


metrojuttu_-78_001.jpg


Pari sanaa Kaitaantien jatkosuunnittelusta. 

Noin kuukausi sitten Tekninen virasto järjesti infon Kaitaantien laajetamisesta välillä Iivisniemenkatu-Soukanväylä. Kaitaantietä levennetään/siirretään niin, että tien eteläpuolelle tulee kevyen liikenteen väylä, bussipysäkki siirretään lähemmäksi mäen korkeinta kohtaa. Tielle rakennetaan myös meluaitoja.


Uskomatonta!

Katselin eilen netin kautta valtuuston keskustelua metron jatkeen rahoituksesta. Kannattaa katsoa jälkikäteenkin pikakelauksella. Mielestäni monen valtuutetun puheet olivat melko uskomattomia ja asian vierestä.

Kaikista käsittämättömintä oli se, että ei oltu hankittu alan asiantuntijoiden lausuntoja asuntotuotannon näkymistä pääkaupunkiseudulla ja se, että laskelmissa johdon esityksessä oli kaikki tulevaisuuden rakentamisen tuomat tuotot ( maan myynnistä ja rakennusoikeudesta) laskettu metron ansioksi, mutta lisärakentamisesta ja lisäasukkaista tulevat lisäinvestoinnit kuitattiin sillä, että nehän on edessä muutenkin kun rakennetaan lisää.  Teknisen toimen johtajan logiikka petti pahasti. Onko hän sitä mieltä, että ilman metroa, Espooseen ei rakenneta yhtään lisää asuntoja, eikä siis niitä myyntituloja ja maankäyttömaksuja tulisi ilman metroa.

Nyt pakkokaavoitetaan metron takia, mutta saas nähdä kuka niitä kalliille maalle rakentaa ja kuka niitä kalliita asuntoja ostaa.


Terveisiä Ylläkseltä

Säät suosivat: 5,5 päivää aurinko paistoi aamusta iltaan, 1 päivä sumuinen. Päivälämpötilat 14 -17 astetta ja öisin -2 - +4 astetta. Kävelyä yht 73 km, korkeuseroa yht. 1500 m. Parhaana kävelypäivänä 25256 askelta.

img_20193.jpg

Tässä kuva Kellostapulin ja Ylläksen väliseltä reitiltä.

Ruska oli todella upea.

img_2040.jpg

Tässä kuva Haavepalon maisemista.

Haavepalolta näkyy lähes kaikki Äkäslompolon alueen tunturit.

Todella hieno näköalapaikka.

img_21162.jpg
Kolme korkeinta huippua, jotka valloitimme olivat Kesänki 519 m,  Särkitunturi 492 metriä  ja Kukas 474 metriä. Tässä kuvassa Kesänki.


img_21232.jpg
Kesängiltä laskeuduimme kivisen Pirunkurun kautta taustalla näkyvälle Kesänkijärvelle:


Eräs Hannusjärven länsipäädyn uimalaiturin käyttäjä ilmoitti minulle pohjassa olevasta tynnyristä, jonka kohdalla tuoksui öljy ja vedenpinnassa sateenkaarikuvio.

28.7. Hannusjärven suojeluyhdistyksen jäsen kävi paikallistamassa tynnyrin ja merkitsi sen poijulla.

28.7. pyysin virka-apua Espoon Ympäristökeskukselta:

Jos se on ikivanha öljytynnyri, joka alkaa ruostua puhki, mitä tehdään. 

Ei kait se voi olla sodanaikainen pommi? Perimätiedon mukaan sodan aikana vihollishävittäjä pudotti lastinsa Bondaksen kartanosta länteen ja epäilys oli, että osa tai ainakin yksi niistä on hukassa eli sitä ei ole löydetty?

29.7. ympäristötarkastaja Espoon Ympäristökeskuksesta soitti ja kertoi, että hän on pyytänyt virka-apua palokunnalta ja he ovat tulossa tutkimaan kohteen.  

Brankkarit saapuivat kymmenen jälkeen ja ryhtyivät ripeästi toimiin. Sukeltaja totesi, että pohjasta nousee niin paljon mutaa, että näkyvyys on nolla, mutta käsikopelolla hän totesi, että siellä on tynnyri. Hän sitoi vahvan liinan tynnyrin ympärille. 2 miestä veti laiturilta köydestä tynnyriä ja sukeltaja työnsi sitä.  Ripeästi tynnyri saatiin rannalle. Useasta pienestä reiästä valui onneksi puhdasta vettä.

img_1949.jpg

Se ei siis ollut pommi, eikä ainakaan nykyisellään sisältänyt öljyä tai myrkkyjä. Joko ne ovat valuneet aikojen saatossa ulos tynnyristä tai sitten tynnyri on ollut joskus 50 – 60 luvulla jonkun laiturin kannattimena.

 

Koska huonon näkyvyyden takia me siviilit emme millään voineet tietää, mitä siellä pohjassa oli, niin mielestämme toimin oikein, kun pyysin viranomaisilta apua.

 

Ennen kahtatoista Hansun jäsenet veivät tynnyrin metallinkeräykseen.  

img_1954.jpg

 

Kiitos Ympäristökeskukselle ja Palolaitokselle ripeästä ja ammattitaitoisesta toiminnasta.

 

Seppo Salo

Hannusjärven suojelu ry:n tiedottaja www.hannusjarvi.fi


Tämä kuulostaa uskomattomalta, mutta totta on.  Hannusjärveläinen mieshenkilö lasketteli pyörällään illalla eli noin kello 1 Riilahdentien pyörätietä alamäkeä kohti Riilahdentien ja Kaitaantien risteystä. Yhtäkkiä kuin tyhjästä hirvi ilmestyi hänen eteensä. Mitään ei ollut tehtävissä. Tapahtui hirven ja polkupyöräilijän kolari.

 
Onneksi molemmat selvisivät hengissä, pyöräilijältä murtui solisluu ja 5 kylkiluuta.
 
Onko teillä hirvihavaintoja Kaitaan osa-alueilla? Missä?

Mistä Espoonlahteen 70.000 uutta asukasta ja mitä työtä heille on tarjolla.

Hesarissa oli 24.6.2014 mielenkiintoinen juttu metron jatkon ehdoista.  Espoon teknisen toimen johtaja lupasi oitis, että kyllä me Espoossa olemme valmiit rakentamaan metron jatkeen varrelle kodit 70.000 asukkaalle.  Radiossa eräs ministeriön virkamies totesi, että niitä asuntoja tai työpaikkoja pitää olla 10.000 2,5 kilometrin säteellä jokaisesta metroasemasta ja niistä 5000 kilometrin säteellä asemasta.

 Nyt kysyn kaitaalaisilta, soukkalaisilta, kivenlahtelaisilta ja Espoonlahden keskuksen asukkailta, että haluatteko täyttää lähialueenne vapaat paikat em. asukasmäärillä.

 Sitten kysyn Suomen hallitukselta, että mistä ne 70000 uutta asukasta tänne haalitaan?  Ja mitä ovat ne työt, joita varten heidät tänne pitää sijoittaa? Onko täällä huutava pula työntekijöistä?

 Metron rakentaminen on erittäin kallista puuhaa. Se tarkoittaa, että Espoon on saatava paljon rahaa niiltä, jotka aikovat rakentaa uudet talot alueelle. Se tarkoittaa, että asuntojen hinnat tulevat olemaan todella korkeita. Minkälaista työtä tekevät ansaitsevat niin paljon, että heillä on varaa asua niissä tornitaloissa.

Entä se suomalaisten työllistäminen? Kuinka monta prosenttia metrotyömaan työntekijöistä on tällä hetkellä suomalaisia. Entä mistä ostetaan metron kalusto ja automatiikka?

Entä rahoitus? Espoo konserniyhtiöineen on lisännyt vauhdilla velanottoa sekä lisännyt takuita mm. metroa varten.  Onko meillä todella varaa lisätä takuita.

Entä kuinka paljon on rakennettava lisää päiväkoteja, kouluja ja terveyskeskuksia näitä uusia asukkaita varten. Mitä tämä maksaa?   

Onko Espoon johto ja johtavat  poliitikot suorittaneet tarpeelliset laskuharjoitukset ja ovatko he pohtineet,  että kuinka moni nykyinen asukas häipyy näistä maisemista väljemmille vesille?


img_1678.jpg

img_1710.jpg


Seppo Salon (Kesk.) ehdotuksia kaupunkisuunnittelulautakunnan sopimukseen  Espoon liikenteen päästöjen vähentämiseksi 2030 tavoitteeseen 1 t CO2 –ekv/asukas  (29.1.2014)

Espoon tieliikenteen liikennesuorite on kasvanut 46 % vuodesta 1990, mutta ajoneuvojen polttoaineen kulutus ajettua kilometriä kohti on laskenut. Keskimääräinen ensirekisteröityjen henkilöautojen hiilidioksidipäästö oli vuonna 2012 140 g/km.

Polttoaineisiin lisätty biopolttoaineen osuus on myös laskenut tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Biopolttoaineiden osuus polttoaineiden lämpöarvoista oli 6 % vuonna 2012. 

Vuonna 2012 Espoon liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat 323 kt CO2-ekv., joka on 22 % kaupungin kokonaispäästöistä. Raskaan liikenteen päästöt hieman kasvoivat, ja muiden liikennemuotojen vähenivät.

Henkilöautojen osuus päästöistä oli  60 %, muun tieliikenteen 37 %, veneiden 2 % ja raideliikenteen 1 %. ( lentoliikenne ei sisälly näihin lukuihin). Liikenteen päästöt per henkilö olivat 1,3 t CO2-ekv. Liikenteen päästöt olivat vuonna 2012  21 % vähemmän kuin vuonna 1990. 

Vuonna 2012 Espoon tieliikenteen suoritteesta henkilöautojen osuus oli 85 %, pakettiautojen 8 %, linja-autojen 2 % ja kuorma-autojen 5 %. Asukasta kohti laskettu henkilöautosuorite oli 5 160 kilometriä, mikä on 2 % enemmän kuin 2000-luvun alussa. Suorite on 16 % suurempi kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin.

Ehdotukseni yhteiseksi tavoitteeksi Espoossa:  vuonna 2030 liikenteen päästöt alle 1 t CO2 –ekv /henkilö.

Toimenpiteet:

·         edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energialähteiden käyttöä liikenteessä

·         vähennetään moottoriajoneuvojen liikennesuoritteita

·         kehitetään  joukkoliikennettä

Valtiovalta

Korotetaan merkittävästi massan mukaan verotettavien henkilöautojen perusveroa sekä  CO2 –päästöjen mukaan verotettavien yli  140 g/km päästöjä aiheuttavien autojen käyttöveroja.

  romutusraha käyttöön. Mikäli summa olisi riittävän iso (esim. 2000e), niin vanhimmat ja huonoimmat autot poistuisivat ja se saisi aikaan positiivisen kiertokulun:

o  edullisen auton ostajat ostavat  5000-10000e autoja, kun tietävät saavansa romutusrahan

o   em. hintaluokan autojen kysyntä kasvaisi  ja niiden omistajat voivat vaihtaa uudempaan autoon kun vanhasta saa järkevämmän hinnan

o   lopulta ketjun lopussa monet ostavat uuden auton

Yli 15 vuotta vanhojen autojen katsastusvaatimukset tiukemmiksi, joten niiden vaihtaminen tulisi järkevämmäksi kuin korjata ne katsastuskuntoon.

Suositaan kimppakyytejä. Kaksi ihmistä yhdessä autossa säästää rahaa ja päästöjä merkittävästi.

Suositaan vähäpäästöisten cityautojen lyhytaikaista vuokraustoimintaa. 

Espoo

Suositaan uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä ja biopolttoaineilla toimivien autojen käyttöä :

- kaupungin omissa hankinnoissa

- myönnetään parkkipaikkaetuja

- varsinkin kimppa-autoja/vuokraautoja  varten varataan joukkoliikenneasemille ja kauppakeskusten yhteyteen parkki- ja latauspaikkoja  

- bussit, jäteautot ja jakeluliikenteen tavara-autot on saatava käyttämään biopolttoaineita

- kaupungin tulisi velvoittaa myös alueen rakennustyömailla ja tienhoitoon käytettävät koneet ja maansiirtokalusto käyttämään biopolttoaineita

Panostetaan kaupunkisuunnittelussa moottoriajoneuvojen liikennesuoritteiden vähentämiseen: 

- kehitetään suuralueita niin, että niiden omavaraisuus on 100 % (työpaikat,  peruskoulutus ja perussosiaali- ja terveyspalvelut, erilaiset kulttuuri- ja liikuntaharrastusmahdollisuudet). 

- kehitetään suuralueiden kyliä (2000 -5000 asukasta) niin, että niihin muodostuu kyläkeskus , jossa ovat päivittäistavarakauppa, päiväkoti ja alakoulu.

- parannetaan  kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa ja palvelutasoa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmat ja tarpeet on otettava huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kävelyn ja pyöräilyn suorat ja miellyttävät yhteydet asemille, pysäkeille ja palveluihin huomioidaan kaavoituksessa. Reitit osoitetaan asemakaavoissa alueiden ja kortteleiden sisälle ja suuralueiden välille.

Kevyen liikenteen reittien rakentamiseen, hoitoon ja nimenomaan talvikunnossapitoon on panostettava entistä enemmän. Pyörien parkkipaikat sekä kauppojen että joukkoliikenneasemien ja pysäkkien yhteydessä pitää olla valvottuja ja säältä suojattuja.  Kevyen liikenteen edellytysten parantaminen on edullista sekä  CO2 –päästöjen kannalta että laajemminkin kansanterveyden kannalta.

-  kehitetään järkevähintaista, joustavaa  raideliikenneverkostoa, siten että se yhdistää suuralueet toisiinsa ja mahdollistaa hyvät yhteydet Jorviin ja lentokentälle. Etelä- Espoon kansainvälisten yritysten menestykselle on oleellisempaa yhteys lentoasemalle kuin Helsingin keskustaan.

- ei rakenneta lisää suuria kauppakeskuksia, joihin kymmenet tuhannet autoilijat ajavat  kaukaakin ostoksille.. ei siis niin, että myyjät kuljettavat paljon tavaraa lyhyitä matkoja ja kaikki asiakkaat matkustavat henkilöautoilla hankkimaan niitä tavaroita, vaan niin, että myyjät tuovat tavarat suuralueille ja päivittäistavarat kyliin, joista on lyhyt matka kuljettaa  ostokset kotiin.


Oletko vilkaissut tämän uutispätkän:  http://yle.fi/uutiset/hannusjarven_kesaasukkaat_pelastivat_mansikkapaikkansa/5289933


Suomenmaan pääkirjoituksessa siteerattiin minun kirjoitustani Hesarissa:

Klikkaa tästä


Metron liityntäliikenne

Aikaisemmin suunnitellut metron liityntäliikenteen linjaukset on nollattu ja nyt suunnitelmia tehdään puhtaalta pöydältä. Ilmeisesti syrjäalueiden palvelut huonontuvat. Liikenne keskitetään päälinjoihin, joilla sitten bussit kulkevat tiheämmin.. Monen asukkaan kävelymatka lähimmälle liityntälinjan bussipysäkille ilmeisesti. Siis meiltä etelä-espoolaisilta viedään hyvin nopeat bussiyhteydet Helsingin keskustaan ja nyt siis kävelymatkat/ajatkin pitenevät!!

Käy tsekkaamassa linjaehdotukset www.hsl.fi

Näyttää siltä, että Hyljelahden suorat yhteydet Espoonlahden keskukseen poistuvat ja bussiyhteydet Riilahdentieltä poistuvat! Hyljelahdesta on uusi yhteys Matinkylän metroasemalle.

Kertokaa minulle näkemyksenne näistä liityntälinjoista.


Kuka pakottaa Espoon sijoittamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 40000 asukasta alueelleen? Haluavatko nykyiset asukkaat tälläista kehitystä? Haluatko sinä? Minä en!


Onko Espoolla varaa ottaa 700.000.000 euroa uutta lainaa Metron jatkamista varten, vai pitäisikö mahdolliset lisälainat ottaa homekoulujen korjauksien aikaistamiseksi ja ikäihmisten elä- ja asu -keskusten rakentamiseksi?  Kysyy Seppo


 

  haavepalo_20132.jpgTerveisiä Ruskaretkeltä syyskuu 2013                                              


Avaa Daedno -sivu yläpalkista.

 
Voit lukea raportin Seppo Salon huimasta kanoottireissusta 50 vuotta sitten:

Daedno -kanoottireissu Hetta - Utsjoki : Käkkälöjoki - Hielmaoja - Njullasälven - Kietsimäjoki- Inarijoki - Tenojoki:  yli 300 kilometriä 3 viikossa heinäkuussa 1963

Voit verrata kokemusta lääninarkkitehti Otto F Holmin vastaavan reitin kuvaukseen, joka on julkaistu vuonna 1926 Suomen matkailijayhdistyksen julkaisussa N:o 282 Helsinki 1926 sivut 16-22.  kts esim. www.doria.fi


”Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa…”

Suomalaisena kansallismaisemana voidaan pitää näkymää kallion huipulta: metsää, järvi saarineen, usein ilman ihmisiä, sää ehkäpä hiukan utuinen. Järvellä saattaa näkyä vene, joka jättää vanan muuten tyynen veden pintaan. Tällainen maisema rauhoittaa mieltämme.

Me ihmiset koemme jonkin tietyn maiseman eri tavoin. Siihen vaikuttavat arvomme, asenteemme, vallitsevat sosiaaliset normit, aikaisemmat kokemuksemme ja odotuksemme. Siihen vaikuttavat myös havaitsemishetken vireystilamme ja motivaatiomme. Jokapäiväisessä elämässämme emme tietoisesti havaitse kotimaisemaamme lainkaan. Elämme kiireisten rutiinien ja pinttyneiden tapojemme ohjaamina aamusta iltaan. Mutta vaikuttaako arkiympäristömme maisema meihin tiedostamattamme?

Ovatko kalliot, luonnonmukainen metsä, järvi ja historiallisen omaleimaisuuden säilyttänyt maisema sekä ihmisen henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille terveellisempi elinympäristö kuin ihmisten rakentama kivikylä? Tai toinen toisissaan kiinni olevat rivitalot, joiden asfaltoiduille pihoille mahtuu juuri ja juuri perheen autot?

Voin omasta kokemuksestani todeta, että kun aikoinaan stressaavan työpäivän jälkeen asetuin Hannusjärven rantaan lukemaan lehteä tai lillumaan muoviveneelläni järvelle stressi jäi taka-alalle hyvin nopeasti. Tai kun kuljen Hannusmetsän Bondasbergenin kalliolla Litorinameren ajalta peräisin olevan rantakivikon ohi ja Martinmäen upeiden silokallioiden kautta Hannusjärven länsipäähän, josta avautuva kulttuurimaisema on säilynyt samanlaisena 1930-luvun jälkipuoliskolta  lähtien, tunnen olevani yhtä tämän maiseman kanssa.

Nämä jääkauden jälkeen syntyneet maastomerkit, Kaitaan korkeimmat kalliot, jotka ensimmäisinä luotoina ilmestyivät tänne, kun veden korkeus laski, ja sama järvimaisema, jota omat isovanhempani ja vanhempani ovat monesti ihailleet, toimivat linkkinä menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Minulla on tavallaan yhteinen menneisyys tämän maiseman ja siinä eläneitten ihmisten kanssa. 

Nämä kalliot ovat ties kuinka vanhoja, mutta edellä mainitut geologisten ja ekologisten muutosprosessien jäljet ovat 8000 – 10000 vuoden takaa. Ihmiset ovat liikkuneet täällä ensin aivan satunnaisesti. Vuoden 1000 tienoilla Hannusjärven lähialueilla on aloitettu maanviljelys ja lähin kylä muodostui Mårtensbyn kylämäelle ilmeisesti 1200- luvun jälkipuoliskolla.

Tällä maisemalla on monta mahdollista tulevaisuutta. Osaan niistä ihminen ei voi vaikuttaa, mutta ihmisten päätöksilläkin on suuri merkitys. Vastuu elinympäristön ylläpidosta ja kehittämisestä on sekä meillä paikallisilla asukkailla että Espoon kaupungin päättäjillä, suunnittelijoilla ja toimeenpanijoilla. Taloudellisten laskelmien lisäksi on huomioitava myös muut osatekijät. On nähtävä budjetti- ja vaalikauden yli. On uskallettava toimia vastoin mahdollisesti tilapäisiä ja nopeasti ohimeneviä muotivirtauksia. On panostettava kestävään kehitykseen ja muistettava, että ihmiset ja yhteisöt tarvitsevat juuret. Erityisesti meidän on huolehdittava luonnonmukaisten alueiden säilymisestä tulevillekin sukupolville, koska luonto on suomalaisen sielunmaiseman peruselementti.

En usko, että kukaan ajatteleva ja tunteva ihminen voisi ottaa omalletunnolleen tämän 10000 vuotta jatkuneen ketjun katkaisemisen.   

 

img_1090.jpg

Sauna- ja takkaklapeja talveksi!


Osallistuin uudessa Haltia-luontokeskuksessa Sitran järjestämään erittäin mielenkiintoiseen luontoseminaariin. Kuulimme maamme johtavien tutkijoiden näkemyksiä luonnon vaikutuksesta terveyteemme. Kannattaa käydä www.sitra.fi sivustolla

Tilaisuuden esitykset ja taltioinnit löydät täältä.

Tilaisuudessa julkistettua Luonnonlukutaito-julkaisua voit lukea täällä. Tutustu myös Kestävää hyvinvointia luonnosta -keskustelupaperiin sekä uutiseen Luonnonlukutaito edistää vihreää liiketoimintaa.


Miljardien säästömahdollisuudet.

”Metropolialueella” voidaan tulevina vuosikymmeninä säästää miljardeja euroja, jos valtiovalta panostaisi joitakin satoja miljoonia lisää muun Suomen kehittämiseen. 

Valtiovallan on keskittämispolitiikan sijasta panostettava Suomen haja-asutusalueiden ja maaseudun elinolojen (maanviljelys ja muu elinkeinotoiminta sekä koulutus) kehittämiseen niin, että ihmisten elinmahdollisuudet synnynseudulla olisi turvattu. Valtiovallan on edistettävä myös paluumuuttoa maaseudulle. 

Säästöt olisivat miljardeja, jos pystytään välttämään 430 000 lisäasukkaan sijoittuminen Uudenmaan maakunnan alueelle, koska kaikkia kalliita tie- ja raideinvestointeja ei tarvitsisi toteuttaa, eikä rakentaa niin paljon uusia päiväkoteja, kouluja ja terveyskeskuksia, eikä uutta kunnallistekniikkaa.

Näin säästyisi myös pääkaupunkiseudun nykyisten asuinalueitten väljyys ja lähiluonto.

Kansantaloudellisesti ei ole järkevää jättää muualla Suomessa jo kertaalleen rakennetut asunnot, koulut, seurojen talot, terveyskeskukset ja kirkot tyhjilleen ja rakentaa ne kaikki uudelleen metropolialueelle.


 70 vuotta sitten Isovanhempani näkivät tämän saman maiseman kuin minä näen tänään. Arvokasta kulttuurimaisemaa ei saa tuhota metsäntakaa esiin nousevilla kerrostaloilla.

pict27602.jpg


Uutiset

Vihreä Lipppu -näyttelyn avajaiset 3.5.2019 (03.05.2019)
Olin tänään mukana Villa Elfvikissä Vihreän lipun nostossa ja siis näyttelyn avajaisissa. Tässä tietoa asiasta: Vihreä lippu on ympäristökasvatuksen toimintamalli..

05.01.2019  Tunteikas Joulu 2003
05.01.2019  Miksi minusta tuli arvojohtaja
04.01.2019  Finnån tilojen historiaa