Keskusta-logo

Uutiset

29.1.2021Hiilinielu- ja terveysmetsiä Espooseen.Lue lisää »29.1.2021Onko Suur-Espoonlahden kehitys ollut kestävää?Lue lisää »23.1.2021Korkeat kerrostalot hajottavat mielenmaisemaniLue lisää »

Tervetuloa Seppo Salon kotisivuille! 

Tsemppaan itsenäisen ja yhteistyökykyisen Espoon sekä nykyisten espoolaisten arvojen ja tarpeiden puolesta: lähipalvelujen, -kauppojen, -työpaikkojen, -ruoan, -luonnon ja -demokratian

Näillä kotisivuilla esittelen Teille ajatuksiani ja toimintaani. (klikkaa yläpalkin otsikkoja, lue vieressä olevat uutiset ja allaolevat tekstit)


Kiitos Sinulle, joka äänestit minua kesäkuun kuntavaaleissa. 30.08.2021 uusi Espoon kaupunginvaltuusto päätti nimetä minut kaupunkisuunnittelulautakuntaan Keskustan edustajaksi Kokoomuksen Jouni Särkijärven henkilökohtaiseksi varajäseneksi.


Olen asunut vakituisesti Espoossa vuodesta 1963 Laajalahdessa ja vuodesta 1990 Hannusjävellä. Kesämökkiläisenä olen ollut Hannusjärvellä kesästä 1945. Olen alun perin stadilainen.


Tarinoiden Kaitaa kirjan 1. ja 2. painoksessa vuonna 2005 oli 134 sivua tarinoita, 3. ja 4. painoksessa vuonna 2010 oli 180 sivua tarinoita ja nyt tässä uusimmassa painoksessa on tarinasivuja 192. Sivumäärät ovat lisääntyneet, koska olemme lisänneet tarinoita. Uusimmissa painoksissa on siis edellisen painoksen tarinat + uusia tarinoita. Kirjoja on nyt painettu yhteensä 1250 kappaletta.
Tarinat perustuvat noin 100 henkilön muistelmiin ja yli 250 valokuvaan ja piirrokseen. Tarinat kuvaavat elämää Hannuksessa, Hannusjärvellä, Hyljelahdessa, Iivisniemessä, Kaitamäessä ja Finnoossa.
Kirjan tarinat kertovat eri aikakausista:
* Maanviljelyksen ja kartanoiden kausi * Huviloiden aika 1800-luvun lopussa *
* Kesämökkien kausi 1930-luvun puolivälistä lähtien *
* Evakkojen sijoittuminen Karjalasta ja Porkkalasta 1940-luvun jälkipuoliskolla * *Alueemme varhaisimmat kaupat ja postijakelun alkaminen*
* Rintamamiestonttien kaavoittaminen alueelle 1950-luvulla *
* Kartanot myivät ensimmäiset omakotitontit – alkoi pysyvän omakotiasumisen aika *
* 1960-luvun lopulla syntyi Iivisniemen kerrostalolähiö *
Lisäksi kirjassa kerrotaan ajasta ennen maanviljelyksen alkua, liikenneyhteyksistä ja bussiliikenteen historiasta; seurakunnan paikallisesta toiminnasta, kouluasioista; Espoon Tikasta ja Iivisniemi-Kaitaa –seurasta.
Kirjan julkaisija: Iivisniemi-Kaitaa -seura ry 2021, päätoimittaja Seppo Salo, ulkoasun suunnittelija ja taittaja Nora Kitinmäki, kieliasun tarkistus Raija Hagman ja Henna Tanskanen.

HOK_574_Salo_Seppo.jpg

Olen opiskellut liiketaloutta, markkinointia, johtamista, yrittämistä, aikuiskouluttamista ja aikuiskasvatustiedettä.

Olen toiminut 8 vuotta Espoon käräjäoikeuden lautamiehenä, 4½ vuotta Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa, sitä edellisellä kaudella ja juuri päättyneellä kaudella ympäristölautakunnassa. 30.08.2021 lähtien siis varajäsenenä kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Minä olen asukasaktiivi. Olen saanut Suomen kotiseutuliiton Kotiseututyön mitalin tunnustuksena ansioista paikallisessa kotiseututyössä. Olen osallistunut yli 20 vuoden ajan aktiivisesti Suur-Espoonlahden kehityshankkeisiin asukastilaisuuksissa, työpajoissa ja seuraavien yhdistyksien hallituksissa: Lounais-Espoon omakotiyhdistys, Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö,  Hannusjärven suojeluyhdistys, Suur-Espoonlahden alueneuvottelukunta, Iivisniemi-Kaitaa  -seura, Suur-Espoonlahden kehitys ry ja Lounaisrannikon Keskustakerho ry.  Olen ollut pari vuotta Asukkaiden Espoo -liikkeen ydintiimissä. Olen Tarinoiden Kaitaa –kirjan päätoimittaja.


https://solmu.eu/asukkaidenespoo/ kuulun tämän Asukkaiden Espoo -liikkeen ydinryhmään

Asukkaiden Espoo  -toiminnan tavoitteena on

  • luoda uusi espoolainen toimintamalli, joka parantaa asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Espoon kehittämiseen
  • luoda verkosto yhteiseen toimintaan, keskusteluun ja tiedonvaihtoon: asukkaat, viranhaltijat, luottamushenkilöt, yhdistykset ja muut toimijat


Minä uskon, että

* ihmiset haluavat huolehtia itsestään, lähimmäisistään ja ympäristöstään
* meidän on luotava parempia mahdollisuuksia osallistumiseen
*ihmiset haluavat osallistua oman lähialueensa kehittämiseen ja kun he saavat osallistua suunnittelun varhaisessa vaiheessa, niin säästetään paljon rahaa ja aikaa
*ihmiset huolehtivat paremmin ympäristöstään, jota ovat itse olleet suunnittelemassa ja mahdollisesti toteuttamassa


Huomioidaanko Sinun mielipiteesi Espoon kehittämisessä?

*Pitäisikö päättäjien kuunnella asukkaita enemmän?

Minun mielestäni kyllä, sekä valittujen edustajien että virkamiesten. 

Haluatko Sinä, että metron takia kotisi lähelle tai jopa tilalle rakennetaan paljon enemmän ja korkeampia asuintaloja kuin oli aikaisemmin suunniteltu?

Haluatko sinä Länsimetroradan varrelle 98000 uutta asukasta 35 vuoden aikana?

Toimivatko päättäjät Sinun näkemyksesi mukaisesti?

Mielestäni on tärkeää, että asukkaitten näkemyksiä oman kylänsä ja suuralueensa kehittämisestä kuunnellaan ja huomioidaan selvästi paremmin kuin tällä hetkellä. Mielestäni nykyiset rakenteet eli poliittisten puolueiden toiminta ja asukasfoorumit eivät takaa asukkaitten arvojen ja toiveiden eikä Espoon arvojen ja Espoon strategisten tavoitteitten toteutumista.

Miten voisimme saada paremmin äänemme kuuluviin?

1) Äänestetään oman alueemme sellaisia ehdokkaita, jotka käyvät ahkerasti alueen asukasilloissa ja työpajoissa ja joilla on aikaa hoitaa luottamustehtävänsä.

2) Äänestetään ehdokkaita, joilla on samanlaiset kotiseutumme kehittämistavoitteet kuin Sinulla?

3) Osallistumme oman alueemme asukasyhdistysten toimintaan

4) Muodostetaan Espooseen kehitysyhdistykset jokaiselle suuralueelle.  Ne muodostetaan kaupunginosa-, omakoti-, ympäristöyhdistysten ja puolueitten paikallisyhdistysten edustajista.

5) Kaupunginvaltuusto, -hallitus ja lautakunnat velvoitetaan pyytämään lausunnot kehitysyhdistyksiltä tärkeistä ko. suuraluetta koskevista kysymyksistä.

Kehitysyhdistysten tavoitteena on vaikuttaa suuralueen kehitykseen siten, että asukkaiden kannalta tasapainoinen yhdyskuntarakenne palveluiden ja työpaikkojen, asumisen, koulutuspaikkojen, luonnon sekä virkistys- ja harrastusmahdollisuuksien suhteen toteutuu.

Jos haluat, että Sinun arvojasi ja toiveitasi huomioidaan paremmin, niin kannattaa toimia sen mukaisesti vaaliuurnilla. 


Löysin kellarista vanhan ainekirjoitusvihkoni vuodelta 1958. Viereiseltä UUTISET -otsikon alta löydät yhden niistä aineista: Radio vai televisio. Meille tuli telkkari hyvin varhain. Ensin katseltiin teekkareiden TES-Tv lähetyksiä ja sitten vuonna 1957 alkoivat myös Yleisradion testilähetykset. Meillä näkyi myös Tallinnan TV -lähetykset.


Oli mukavaa, että Länsiväylän 65 -juhlanumerossa 30.10.2019 lukijoiden kuvia Minun Espooni -aiheesta oli minun lähettämä kuva Hannusjärven länsipäästä ja toisen henkilön kuva Hannusmetsästä. Kiitos Länsiväylä -lehti ja onnittelut. Minä olen lukenut lehteänne vuodesta 1963.

IMG_5123.JPG


IMG_20032.JPG

Tässä kuva meistä Taivaskeron huipulla, jossa on muistomerkki vuoden 1952 Helsingin Olympialaisten olympiasoihdun sytyttämisestä keskiyön auringon säteillä.


IMG_2797.JPG

Tässä kuva Espoon Nuuksiosta



Mitä mieltä olette näistä asioista ja pitäisikö Espoossa tehdä enemmän näiden asioiden suhteen.                                                        

Huolestuttaako teitä asukkaiden liian vähäinen kiinnostus edustuksellista demokratiaa kohtaan. Mureneeko demokratia?  Liian pieni osa asukkaista äänestää kunnallisvaaleissa ja hyvin pieni osa asukkaista on jäsenenä jossakin poliittisessa puolueessa.  Huolestuttaako teitä asukkaiden liian vähäinen kiinnostus toimia aktiivisesti asukasyhdistyksissä ja osallistua asukastilaisuuksiin. Onko kuntalaisista tullut vaativia asiakkaita, jotka itse eivät halua osallistua poliittiseen toimintaan tai muuhun järjestötoimintaan? Ovatko kuntalaiset etääntyneet yhteisten asioiden hoitamisesta ja samalla he eivät tunne olevansa vastuussa toisten tekemistä päätöksistä ja toimista?

Ovatko asukkaat yleensä vähiten kiinnostuneita siinä vaiheessa, jolloin vaikuttamisen mahdollisuudet ovat suurimmillaan (suunnitteluvaihe) ja kiinnostuneimpia vasta prosessin loppuvaiheessa (toteutusvaihe), jolloin kuitenkin asiaan vaikuttamisen mahdollisuudet ovat pienimmillään. Olisiko kaikkien edun mukaista on saada aikaan muutos. Osalliset tulisi saada kertomaan toiveensa ja näkemyksensä sekä sitoutumaan ainakin henkisesti ennen kuin on panostettu yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja päätöksiä tehty eri elimissä (lautakunnat, kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto).

Kuntalaisella on perustuslaillinen oikeus pyrkiä vaikuttamaan haluamillaan (laillisilla) tavoilla tai olla vaikuttamatta. (siis oikeus, ei velvollisuus). Vaikuttaa siltä, että kuntalaisia kiinnostaa osallistua omaan lähiympäristöön liittyviin konkreettisiin hankkeisiin, mutta ei juurikaan koko kuntaa koskeviin hankkeisiin. (Espoon suuralueetkin ovat niin suuria, että ihmisillä ei ole kiinnostusta niitä koskeviin hankkeisiin?)  Lähiasuinympäristö (=kylät) kiinnostaa ja merkitsee eniten nuorimmille ja vanhemmille ikäluokille.

Koska kunnat vastaavat ensisijaisesti kansalaisten elinympäristöstä ja hyvinvoinnista, niin kuntien on myös ensisijaisesti huolehdittava kansalaisten osallistumismahdollisuuksista ja halukkuudesta. Valtiovalta, hallitus ja eduskunta ja nimenomaan sisäasianministeriö on pyrkinyt uusimaan lainsäädäntöä niin, että asukkaat saataisiin osallistumaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksen tekoon ja jopa itse suorittamaan toimenpiteitä ja palveluja. Valtiovalta patistaa kuntia huolehtimaan siitä, että kuntalaiset saadaan aidosti osallistumaan.



Haluaisitko tietää enemmän koko Kaitaan tilastoalueen kehitysnäkymistä ja vaikuttaa niihin. Kuten varmasti kaikki tietävät, Kaitaa on Espoon tilastoalue 44 . Se on Länsiväylän, Soukanväylän, meren ja Finnoonpuron rajaama alue. Jos vastasit kyllä, niin suosittelen tutustumista www.kaitaa.net sivustoon ja Kaitaa kaikille – Fb-ryhmään https://www.facebook.com/groups/kaitaakaikille/?ref=bookmarks Nämä ovat Iivisniemi-Kaitaa -seuran sivustoja.
Jos olet kiinnostunut nimenomaan omakotiasumiseen liittyvistä asioista, niin silloin suosittelen liittymistä Lounais-Espoon Omakotiyhdistykseen https://www.facebook.com/LounaisEspoonOmakotiyhdistys/
Entä jos olet kiinnostunut erityisesti Hannusjärvestä ja Hannusmetsästä, silloin sinun kannattaa liittyä Hannusjärven suojeluyhdistyksen kannatusjäseneksi ja seurata www.hannusjarvi.fi ja Fb -ryhmää https://www.facebook.com/groups/175114352921110/
Jos sinä olet huolestunut asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista yleensä Espoossa, niin silloin suosittelen Fb -ryhmää: https://www.facebook.com/groups/AsukkaidenEspoo/
Hyvää viikonloppua
t Seppo



Espoon Hannusjärven suojelu ry täytti 17.05.2018 20 vuotta.

Täysin sydämin Hannusjärven ja Hannusmetsän puolesta 20 vuotta - 15800 talkootuntia - 63500 euroa -esite ja Säästä Hannusmetsä ja Hannusjärvi - säästät Espoon sosiaali- ja terveysmenoja -esite ja paljon muuta infoa löytyy hannusjarvi.fi -kotisivulta.




Näkymiä Hannusjärvelle Pitkänä Perjantaina 2018 auringonnousun aikaan:

IMG_3080.JPGIMG_3086.JPG


Länsiväylä -lehdessä 21.3.2018 on minun juttuni espoonlahtelaisten sielunmaiseman rikkomisesta!


Olin keskiviikkona 7.3. Villa Elfvikissä kaupunkisuunnittelunäyttelyn avajaisissa. Siellä demottiin mielenkiintoinen kännykkäsovellus. Kaavakohteessa voit katsella kaavan esittelyä kännykästäsi. Näytti hyvältä.


Minut valittiin Iivisniemi-Kaitaa -seuran hallitukseen 2018-.

Edelliset kaudet olivat 2000-2001 ja 2004-2013




IMG_3120.JPG

En viitsinyt herätä 18.11.2017 tämän metron jatkeen avausmatkalle, koska aikoinaan olin kutsuvieraana Helsingin metron avajaisissa 2.8.1982.  Silloinen tasavallan presidennti Mauno Koivisto käynnisti juhlajunan. Meidät kutsuvieraat vietiin metrojunalla Rautatientorin metroasemalta metrovarikolle ja takaisin ja sitten kävelimme kaupungintalolle. Siellä kuunneltiin puheita ja nostetettiin sampanjamaljat.

Olin silloin kutsuvieraana, koska johtamani OY Mercantile AB:n tietotekniikkayksikkö oli toimittanut käytönohjausjärjestelmän Helsingin metron ensimmäiseen vaiheeseen. Oheisena lähetän Mercantilen henkilöstölehteen 3/1978 kirjoittamani jutun. Tavoitteena oli silloin metro, joka kulkee ilman kuljettajaa.

Valitettavasti eräs toinen laitetoimittaja ja Metrotoimiston pomo joutuivat ikävään julkisuuteen ja Helsinki päätti lakkauttaa itsenäisen metrotoimiston. Se otettiin osaksi liikennelaitoksen organisaatiota. Tässä uudessa tilanteessa kaupunki luopui automaattiajotavoitteesta. Tämä päätös merkitsi, että meillä ei ollut tarjota siihen tilanteeseen sopivaa ratkaisua ja niin jouduimme vetäytymään metron kehittämisestä.

 


Katso Uutiset osastolta lehdistötiedotteeni (20.10.2017), jossa ehdotan alueneuvottelukuntien perustamista Espoon suuralueille.

Olin kutsuvieraana Fortumin Vermon bioöljylaitoksen vihkiäisissä 9.10.2017. katso uutiset -osastolta


12.9.2017 oli Espoon ympäristöyhdistyksen ja Hannusjärven suojeluyhdistyksen yhteinen Hannusmetsän retki. Kiitos paljon osallistujille.


Upea Lapin loma Leilan kanssa 29.8. - 8.9.2017 juna Pasila-Rovaniemi, autolla 1300 km Rovaniemi - Inari - Karigasniemi - Utsjoki - Inari - Pokka - Sirkka - Äkäslompolo - Kolari ja juna Kolari - Pasila.

Muutamana päivänä jonkin verran pilviä, mutta ei sadetta niskaan, muina päivinä auringonpaistetta ja lämmintä, lähes 15 astetta päivällä.

Valloitimme seuraavat tunturit: Nuvvus Ailigas, Kukas, Särkitunturi, Pallaksen Palkaskero, Lainio ja kaiken kruununa Ylläs 718 m.

Tenolla kuvasin niitä koskia, joita laskimme kanootilla 1963. (katso yläpalkin Daedno)