Keskusta-logo

Uutiset

23.1.2021Korkeat kerrostalot hajottavat mielenmaisemaniLue lisää »17.1.2021Espoon osallisuusvuosi 2021?Lue lisää »25.10.2020Lisää omakotitontteja Pohjois-EspooseenLue lisää »

Kaupunkisuunnitteluun muutoksia

Muutos vallitsevaan kaupunkisuunnittelutrendiin:

Espoota on kehitettävä nykyisten asukkaitten asumiseen liittyvien arvojen mukaisesti niin, että he haluavat jatkossakin olla espoolaisia.


Kehitetään kaikkia kaupunkikeskuksia (Espoon keskus, Espoonlahti, Leppävaara, Matinkylä – Olari ja Tapiola (noin 50 000 asukasta) niin, että ne ovat työpaikka-, palvelu-, 2.asteen koulutuspaikka- ja harrastusomavaraisia. Näin liikkumistarve moottoriajoneuvoilla vähenee ja joukkoliikenteen käyttäjiä on tasaisemmin kahteen suuntaan ruuhka-aikoina (vähentää kalustotarvetta).
Kaupunkikeskukset liitetään toisiinsa raideliikenneverkostolla ( kaupunkirata ja pikaratikat) ja nopeilla bussiyhteyksillä.
Kehitetään kylärakenteita (esim. Soukka, Kaitaa, Laajalahti, Kauklahti, Järvenperä, Niittykumpu) niin, että suuralueilla olisi 7 000 -10 000 asukkaan kyliä, joissa olisi kävelymatkan päässä lähipalveluja, vähintään päivittäistavarakauppa ja lähimetsiä. Kylät yhdistetään kaupunkikeskusten keskuksiin kevyenliikenteen väylillä ja lähipalvelubussilinjoilla (vähäpäästöiset bussit).

Espoon on varmistettava, että täällä voi asua nyt ja tulevaisuudessa omakotitaloissa, paritaloissa, rivitaloissa ja kerrostaloissa.
Kylissä tai kaupunginosissa on oltava erilaisia ja erikokoisia asuntoja ja taloja, jotta erilaisissa elämäntilanteissa ja elämänkaaren eri vaiheissa voisi löytää omalta kylältä asunnon.

Nykyiset rivitalo-, omakoti- ja pientaloalueet on säilytettävä väljinä ja vihreinä alueina. Liian korkea tonttitehokkuus ei kuulu näiden alueiden luonteeseen.
Matalia kerrostaloja (3 kerrosta) on rakennettava vanhuksille, nuorille ensikodin hankkijoille, perheille ja keski-ikäisille lähelle kylän palveluja. Ensimmäinen kerros rakennetaan kauttaaltaan liikkumisrajoitteisille ja tästä asuntokannasta 10 % varustetaan korkeudeltaan muunneltavin keittiökalustein.
Suuralueiden keskuksissa ja raideliikenteen hyvän saavutettavuuden alueilla voidaan rakentaa kaupunkimaisesti 4-8 kerroksisia taloja. Nekin on rakennettava niin, että rakennusten välillä on viheralueita, niin että jokaisesta ikkunasta näkyy puita ja sekä lasten leikkipaikkoja että aikuisille puistonpenkkejä.

Rakennuskanta edustaa suurta osaa kansallisvaurauttamme. Vuosikymmeniä jatkunut huollon ja korjausten tekemättä jättäminen on synnyttänyt ”korjausvelan”. Sen kuntoon saattamiseen on ryhdyttävä NYT. 

Peruskorjausvaiheessa oleville kerrostaloalueilla, joissa on paljon hissittömiä taloja, tulisi harkita kaavojen uusimista ja 1-2 lisäkerroksen rakentamista. Espoossa tulisi lisärakentamisessa, julkisivukorjauksissa sekä lisäkerroksissa suosia puujulkisivuja ja puurakenteita. Betonilähiöiden ilmettä tulisi kohentaa muillakin tavoin.

Peruskorjausrahoitusta ohjataan lisärakennusoikeuden kautta, esim. yksi lisäkerros ja hissi. On sallittava hissien rakentaminen myös talon ulkoseinälle.
Kaupungin tulisi tarjota omistamiaan maita ja tontteja markkinahintaa edullisemmin vuokrataloyhtiöille, joiden asunnot tarjotaan pienituloisille. Erityisesti Finnoon kaavoituksessa ja muiden uusien kohteiden tontinluovutuksessa on noudatettava näitä periaatteita.Näin varmistamme, että myös pienituloisissa palveluammateissa toimivat henkilöt voivat perheineen asua lähellä työpaikkojaan.

Espoon tulee hankkia riittävästi maata kaavoitettavaksi myös omatoimiseen pientalotuotantoon ja kehitettävä alueille kustannustehokasta ja ekologista kevyttä kunnallistekniikkaa.