Keskusta-logo

Uutiset

24.2.2020Radio vai televisio 1958Lue lisää »3.5.2019Vihreä Lipppu -näyttelyn avajaiset 3.5.2019Lue lisää »5.1.2019Tunteikas Joulu 2003Lue lisää »

Lähiviheralueet:

SÄÄSTETÄÄN JA HOIDETAAN ESPOON LÄHIMETSÄT

– näin säästämme Espoon sosiaali- ja terveysmenoja

Metsien säilyminen luonnon ja ihmisten hyväksi on Keskustan tavoite. Metsät ovat Espoon tärkein hiilinielu. Metsiä tulee hoitaa niin, että myös tulevat sukupolvet voivat nauttia elinvoimaisista metsistä. On siirryttävä entistä enemmän puistomaiseen metsänhoitoon, joka tuottaa parissa vuosikymmenessä aivan erinäköisen metsän ja jossa on mukavaa asukkaiden kulkea.

Lähimetsän on sijaittava 600 metrin säteellä jokaisen espoolaisen kodista.

Lisätään luonnonniittyjä, koska ne edistävät sekä monipuolisen kasviston että hyönteisten (mm. perhoset) säilymistä ja siten myös linnuston säilymistä.

Kaavoitusmääräyksiin ja rakennuslupiin tulee liittää velvoite istuttaa vastaava määrä puita Espooseen rakentamisen tieltä poistuvien metsien osalta. Aktivoidaan maanomistajia ja asukkaita puiden lukumäärän nostoon. Joutomaat täyteen taimia. Ryteiköt siivotaan ja taimitetaan.

Opastusta, keskitettyä taimihankintaa ja kampanjaa, istutustalkoisiin koululaiset ja kaupunginosayhdistykset.  Tammimetsät ovat aikoinaan olleet yleisiä Espoossa. Ne voisi palauttaa. Samoin monet muut jalopuut. Esimerkiksi jalava ja saarni. Näin lisätään asukkaiden osallisuutta ja yleisemminkin kiinnostusta ympäristöasioihin. .

On tärkeää, että arvokkaat luontokohteet ja muut luontoarvot huomioidaan kaikessa kaupungin suunnittelussa. Niin pian kuin metsien hiilivarastojen laskentatyökalut paranevat tulee Espoossa määritellä tärkeimmät hiilivarastometsät.

***************

Espoon metsät ovat ensisijaisesti virkistysmetsiä, joiden hoidossa noudatetaan ensisijaisesti erirakenteisen metsänkasvatuksen periaatteita. Runsaan virkistyskäytön kohteilla kenttäkerroksen kuluminen on usein voimakasta. Kulumisen ehkäisemiseksi tarvitaan kulun ohjausta ja rakennettuja ulkoilupolkuja, mutta ei mitään valtaväyliä.

Nuuksion ja keskuspuiston metsät ovat tärkeitä, mutta ne ovat vain osaratkaisu. Metsää hyödynnetään eniten, jos se on alle 300 metrin etäisyydellä kotoa, siksi tarvitsemme kaikkien asukkaitten lähelle metsiä eli lähimetsiä. Niiden on oltava niin laajoja, että siellä kävellessä ei näy rakennuksia tai teitä.

Lähimetsät säätelevät alueensa ilmastoa, ilmanlaatua, meluhaittoja, hydrologista ja biokemiallista kiertoa sekä maaperäprosesseja. Metsän vaikutus vedenkierron säätelyyn, tulvan suojeluun ja eroosion torjuntaan on erittäin suuri, samoin kasvi- että eläinlajien säilymiselle.

Lähimetsät ovat tärkeitä kouluille ja päiväkodeille:

Luonnontilaiset metsät kehittävät lasten immuunijärjestelmää ja senso-motoriikkaa, edistävät liikunnallisuutta, luonnontuntemusta ja rauhoittavat mieltä. Metsiä käytetään luonnon tarkkailuun ja tutkimiseen, ulkoiluun, leikkimiseen ja askartelumateriaalien keräämiseen. Metsiä käytetään laajalti myös opetustilana eri aineissa sekä mm. suunnistukseen. Lapsilla on synnynnäinen kiinnostus luontoa kohtaan. Jos tuota luontorakkautta ei kehitetä virikkein, lapsi voi alkaa pelätä metsää ja etääntyä luonnosta. 

Lähimetsät tärkeitä kaikille ihmisille:

Metsät tarjoavat asukkaille virkistystä ja terveyttä. Metsät rauhoittavat ihmistä: verenpaine ja stressitaso laskevat ja ihmisen on hyvä olla. Siihen vaikuttavat niin metsäluonnon luoma melusuoja, mahdollisuus fyysiseen toimintaan, kuten lenkkeilyyn, ja mahdollisuus aistielämyksiin, kuten luontonäkymien katseluun. Kalevi Korpela, Tampereen yliopisto: ”Viherympäristön myönteiset hyvinvointivaikutukset ilmenevät monella eri tasolla: fysiologisina, emotionaalisina ja käyttäytymistason muutoksina, koetussa terveydentilassa, toimintakyvyssä ja jopa kuolleisuudessa.”

• jo 10 minuutin ulkoilu metsässä laskee verenpainetta • 20 minuuttia kohentaa mielialaa ja laskee stressihormonin tasoa • 60 minuuttia lisää aivotoiminnan vireyttä ja tarkkaavaisuutta • yhteys metsään parantaa vastustuskykyä ja voi ehkäistä allergioita (Metla, Lääkärilehti, Helsingin Sanomat)

Käyskentely luonnonmukaisessa maastossa on tärkeää ikääntyvälle väestölle, koska se ylläpitää senso-motoriikkaa.

Lähiasukkaat keräävät talteen sienet, mustikat ja puolukat talven varalle.

Sekä eläin- että kasvikunta tarvitsevat menestyäkseen riittävän laajan pirstoutumattoman metsäalueen.

Espoolla on haasteellinen CO2 vähentämistavoite. Tärkeä rooli tavoitteen saavuttamiseksi on hiilinielumetsillä.

Metsät ovat Espoon tärkein hiilinielu. Mitä suurempi on kasvillisuuden pysyvä määrä, sitä suuremmaksi kasvaa maaperän hiilivaraston koko. On tärkeää, että hoitohakkuissa poistuvat puumäärät ovat selvästi pienemmät kuin puuston vuosikasvu, joten hiilen sitoutuminen lisääntyy kaiken aikaa.

Hiili sitoutuu tehokkaimmin kasvavaan metsään, joka toimii varttuessaan pitkään hiilivarastona. Puuston ikääntyessä kasvu kuitenkin hidastuu, lahoaminen lisääntyy ja hiilinielu muuttuukin hiilen lähteeksi. Lahopuu sinänsä on myös arvokasta luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Hiilen sitomisen edistämiseksi kaavoituksessa on pyrittävä pitämään metsäkuviot mahdollisimman isoina. Nykyiset pienet ja pirstalaiset metsäkuviot ovat monella tavalla haasteellisia hoidettavia luonnonmukaisina viheralueina, mm. runsaan reunavaikutuksen, korkean typpikuorman ja rakentamisen aiheuttamien kasvuolosuhteiden muutosten vuoksi, siksi on tärkeää, että nykyisiä suurempia metsiä ei lisää pirstaloida kaavoituksella. Jos reunavaikutus ulottuu 50 m metsän sisään niin 1 ha metsässä on varsinaista metsän sisäosaa 1%, 3 ha 24%, 5 ha 36 %, 10 ha 52% ja 50 ha metsässä 77 %.

Espoon Kaupunkitekniikan keskuksen luonnonhoitoyksikköön on lisättävä määrärahoja, jotta se voisi vastata jatkuvasti lisääntyviin tavoitteisiin ja vaatimuksiin. On tärkeää, että asukkaiden lähimetsät hoidetaan niin, että niissä on turvallista olla.