Keskusta-logo

Uutiset

3.5.2019Vihreä Lipppu -näyttelyn avajaiset 3.5.2019Lue lisää »5.1.2019Tunteikas Joulu 2003Lue lisää »5.1.2019Miksi minusta tuli arvojohtajaLue lisää »

Iivisniemen ja Kaitaan koulut:

Espoonlahden alueneuvottelukunta                               LAUSUNTO

Seppo Salo

Hannusjärvenkuja 8 A

02260 ESPOO                                                                    6.6.2005

 

Espoon kaupunki

Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö

PL 31

02070 Espoon Kaupunki

 

Kouluverkkolausuntopyyntönne 20.5.2005

Tämä lausunto perustuu seuraaviin seikkoihin:

Lapsille ja nuorille on taattava mahdollisuudet yksilölliseen, lahjakkuuden  ja halujen mukaiseen koulutukseen. Lahjakkuuden lajeina pidämme seuraavia: avaruudellinen hahmotus, kielellinen, kinesteettinen, matemaattis-looginen, musikaalinen, intrapersoonalliset ja interpersoonalliset taipumukset. On myös taattava oppimismahdollisuudet eri oppimistyylisille oppijoille ( kuuntelemalla, näkemällä, tekemällä). Oppijoita tulee ohjata kehittämään tunneälyn taitojaan. Koulun tulee edistää oppijan  omaa halua ottaa selvää asioista ja taitoja kehittää omia näkemyksiä sekä itsellisesti että verkostojen jäseninä. Luovuus ja innovatiivisuus kunniaan. Tavoitteena itseään ja lähimmäisiään rakastavia aikuisia, joilla on hyvät valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja hyvään elämään. Tämän lausunnon taustalla on konstruktiivinen oppimiskäsitys.

Ihmisen aivokapasiteetti on optimaalisesti oppimisprosessin käytössä, jos hänen alemmat tason tarpeet on tyydytetty: perusturvallisuus, ryhmään kuuluminen, kunnioitus yksilönä ( itsevarmuus ja itseluottamus), sekä haasteellisuus. Meidän kotien ja koulujen on siis taattava sellaiset olosuhteet, että lasten ja nuorten em. tarpeet on hyvin tyydytetty. Molempien tahojen on aktiivisesti ja yksilöllisesti pystyttävä seuraamaan asian tilaa.

Kotien ja koulun on  tuettava oppijoiden itseohjautuvaisuuden ja motivaation kehittymistä ja huolehtia heidän henkisestä  ja  fyysisestä kunnostaan.

Pidämme toimivaa opetusryhmäkokoa erittäin tärkeänä peruselementtinä jatkosuunnittelussa.

Koulujen suuruudella, sijoittumisella ja kunnolla on oma osuutensa, kun pyritään luomaan oppimisympäristö, joka tukee em. tavoitteita.

Lisätietopyyntöjä:

Elank toivoo saavansa Suur - Espoonlahden alueella toimivien koulupsykologien mielipiteet miten tärkeinä he pitävät em. seikkoja ja miten hyvin erikokoiset lukiot (Espoonlahti 562 oppijaa / Kaitaa 282 oppijaa) ja peruskoulujen yläluokat (Mainingin koulun 7-9 luokat/ Nöykkiön koulu) pystyvät vastaamaan näihin haasteisiin.  Eli haluamme tietää, onko oppilaitoksen koolla vaikutusta oppilaiden hyvinvointiin ja kehittymisen ihmisenä ja oppimistuloksiin. Onko siis eroa, jos lukio on 350/ 600/ 1000 oppijan yhteisö. Entä peruskoulun suuruuden vaikutus. 

Haluaisimme saada heidän näkemyksensä optimaalisista perusopetusryhmien koosta  kaikissa opintovaiheissa. Koulujen koko ja tilasuunnittelun tulee perustua näihin opintoryhmäkokoihin.

Alueneuvottelukunnan mielestä käytetyt ennusteet ovat tarkkoja vuoteen 2008 saakka ja kohtuullisen tarkkoja vuoteen 2010 - 2012  saakka, mutta ennustusjakson loppupuolella ja siitä eteenpäin tulee huomioida valtuuston asettamat yleiskaavatavoitteet.

Haluamme tietää, ovatko seuraavat Etelä-Espoon yleiskaavaluonnoksessa vuonna 2004 esitetyt luvut uusille ja kehitettäville asuinalueelle mukana ennusteissa ja mistä vuosista lähtien mikäkin alue: Espoonlahden keskus n. 500 asukasta, Kivenlahti n. 850, Laurinlahti n. 850, Soukanniemi n. 2700, Kattilalaakso n. 1550, Tillinmäki n. 850, Saunaniemi n.4100,
Eestinmalmi n. 200, Malminmäki n. 1400, Nöykkiönlaakso n. 180, Iivisniemi n. 2140,
Hannus n 2400, Hannusjärvi n. 230, Suvisaaret n. 2050.

Raportissa ylimalkaisesti viitataan alueemme koulujen kuntoon, mutta haluamme tietää tarkemmin mikä on niiden kunto ja tekniset valmiudet käyttää esim. tietotekniikkaa. Raportista puuttuu käyttöasteet. Puheissa on vilahtanut heittoja, että joissakin alueemme kouluissa on käyttämätöntä tilakapasiteettia. Haluaisimme tietää, missä on kapasiteettia, minkälaista? Onko kapasiteettia markkinoitu vanhemmille, joiden lapset ovat nyt ehkä liian täysissä kouluissa? Onko alueellamme liian täysiä kouluja? Jos tiloihin ei saada oppijoita, niin onko niitä tiloja tarjottu muille toimialoille? Työväenopistolle? Yksityisille musiikkikouluille, tanssikouluille…. entä asukasyhdistysten käyttöön. 

 

Organisaatiot

Espoon on taattava samat oppimistavoitteet ja tulokset sekä oppilaskohtaiset panostukset sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille oppijoille. Siksi ehdotetaan, että suomenkieliset ja ruotsinkieliset tulosyksiköt yhdistetään, jotta taataan henkilö-  ja tilaresurssien optimaalinen käyttö ja yhtäläiset oppimistavoitteet ja panostukset.

Yleiseen elämänkokemukseemme ja kaupallisen alan työkokemukseemme perustuen toteamme, että yhden johtajan on vastattava koko "tuotantoketjusta".  Sen mukaan yhden rehtorin tulisi vastata oman toiminta-alueensa lapsien koulupolusta koko peruskoulutaipaleen ajan.  Siis ne alakoulut ja yläkoulu kuuluisivat tämän mukaan yhden koulualueen rehtorin vastuulle. Niiltä osin kun koko peruskoulu ei ole samassa koulurakennuksessa, niin niissä joissa ei aluerehtori toimi, toimisi paikallisrehtorit, jotka vastaisivat ko. yksikön toiminnasta. Aluerehtori ja vastuualueellaan toimivat rehtorit muodostaisivat alueen johtoryhmän, jonka vastuulla olisi  optimoida henkilöstö-, tila-, ja laiteresurssit ja että noudatetaan suunnilleen samalla tavalla toteutettua oppimisnäkemystä ja OPS:ia sekä koulukulttuuria.

 Kestävä kehitys

Opetuksessa tulisi panostaa kestävään kehitykseen, mutta myös peruskoulun koulupolkuja suunniteltaessa ja lukion sijoittumisissa tulisi huomioida kestävä kehitys niin, että minimoidaan moottoriajoneuvoilla kulkemistarve. Tavoitteena olisi, että suurin osa ainakin peruskoulun  oppilaista suorittaisi koulumatkansa jalan tai pyöräillen. Lukiotarjontaa pitäisi olla tasapuolisesti eri puolilla Espoota opiskelijoiden määrän suhteessa ja niiden tulee sijaita julkisen liikenteen kannalta hyvissä paikoissa.

Lukioverkko

Koko Espoota ajatellen ehdotamme, että jotta opetusryhmien koot olisivat optimaaliset ja kurssitarjonta kattava ja panokset per oppija olisivat tavoitteen mukaiset, niin lukioiden koko pitäisi olla 360 -550 oppilaan kouluja. Niiden pitäisi sijaita melko tasaisesti eri puolilla Espoota lukioikäisten suhteessa.  Lisäksi tulisi huomioida koulutilan käyttöaste.  Näitä ohjelukuja pienempien lukioiden osalta on tehtävä erilliskartoitus. Millä toimenpiteillä voidaan saavuttaa 360 oppilaan koko, jos koulurakennuksessa on tilaa. Erikoistuminen? Markkinointi? Lukiot, jotka ovat liian pieniä, jotta toiminta olisi kannattavaa ja kurssitarjonta tarpeeksi kattava, tulisi lakkauttaa. Samoin, jos jollakin alueella on selvästi ylitarjontaa alueella asuviin oppijoiden nähden, tulisi kouluja karsia.

 

Suur-Espoonlahden koulujen osalta ehdotamme seuraavaa:

Lukiot 

Edellä olevan perusteella emme usko, että 850 - 1000 oppilaan lukiotehtaassa, voidaan taata alueemme oppijoille tavoitteittemme  mukaiset oppimisolosuhteet ja niinpä suunnitelmasta tulee luopua. Suuri lukio ei tuo mitään lisäetua, eikä ole tavoittelemisen arvoinen.   

 Kaitaan lukio

Ehdotetaan Kaitaan lukion ja koulun peruskorjausta ja laajennusta  2006 - 2007, tällöin voidaan luopua erillisestä Arkista. Tuemme Kaitaan koulun ja lukion johtokunnan lausuntoa peruskorjausasiassa. Uusitut tilat ja tekniset valmiudet varmasti lisäävät hakijoiden kiinnostusta koulua kohtaan.  Kannatamme raportin ehdotusta, että Kaitaan koulun opiskelijamäärää supistetaan jonkin verran ja lukiota kasvatetaan siten, että saneerauksen jälkeen aloituspaikkojen määrä nostetaan 130 -144:ään. Kuvataidelinja on erittäin tärkeä ja sen jatkuminen on taattava. Kuvataide- ja yleislinjan lisäksi ehdotetaan jotain erikoislinjaa ( jokin taiteen laji), joka ei kilpailisi Espoonlahden lukion tarjonnan kanssa.

Kaitaan lukioon on hyvät yhteydet eri puolilta Espoosta. Lähes koulun viereen pääsee bussilla Otaniemestä, Tapiolasta, Leppävaarasta, Kivenlahdesta, Soukasta, Suvisaaristosta, Espoon keskuksesta, Latokaskesta, Järvenperästä, Nihtisillasta, Olarista ja Helsingistä.  

Espoonlahden lukio

Perinteikäs sekä kieliin että matematiikkaan painottunut lukio. Tarjoaa lukiopaikan kävely/pyörämatkaetäisyydellä Soukan, Laurinlahden  ja Espoonlahden keskuksen nuorille. Hyvät liikenneyhteydet. Keskeinen sijainti. Peruskorjaus Kaitaan lukion jälkeen 2008 -2009. Espoonlahden lukion aloituspaikkojen määrää ehdotetaan vähennettäväksi noin 150: een siinä vaiheessa kun Kaitaan lukion aloituspaikkojen määrää lisätään. Tällöin vapautuu tilaa Espoonlahden koululle.

Peruskoulut

                      Ei muutoksia seuraavien koulujen kohdalta:

                                            Eestinkallio

                                            Kantokaski

                                            Koulumäki

                                            Martinkallio

                                            Merisaapas

                                            Meritori

 

Iivisniemen koulu (1-6.luokat)

Iivisniemen laajennus valmistuu näinä aikoina. Iivisniemeen ei kuitenkaan tulisi siirtää Soukan koulun kielikylpyluokkia ( katso Soukan koulu), mutta Soukan koulun ja Iivisniemen koulujen oppilaaksiottorajoja ehdotetaan muutettavaksi niin, että Iivisniemeen saadaan enemmän oppilaita.

 Kaitaan koulu: ( 7-9 luokat)

Lähialueen oppilasmäärien vähentyessä vähennetään vastaavasti aloituspaikkoja. Erikoisuutena 24 oppilaan kuvataidepainotteinen ryhmä. Oppilaat tulevat pääsääntöisesti Iivisniemen koulusta. Muodostaa tämän kanssa ihanteellisen koulupolun lähialueen lapsille. Suositellaan yhä kiinteämpää yhteistyötä yhtenäisperuskoulutavoitteen mukaisesti, näin voidaan taata yhteisten resurssien optimaalinen hyväksikäyttö ja mahdollisimman yhtenäisen kokonaisuuden muodostama opintokokonaisuus.

Alueen oppilasmäärän kehitystä seurattava tarkoin, sillä yleiskaavaluonnoksessa oli tällä 6000 asukkaan alueelle esitetty uusia asuinalueita 4500 asukkaalle.

Soukan koulu ( 1-6)

Soukan koulun toiminta jatkuu ennallaan. Ruotsinkielisen kielikylpyopetusryhmän siirtämisestä Iivisniemeen luovutaan, koska lähes kaikki lapset asuvat Soukan koulun piirissä. Matka Iivisniemeen varsinkin nuorimmille olisi kohtuuton. Todennäköisesti suurin osa lapsista siirtyisi Soukan koulun normaaliluokille, jos  opetus siirrettäisiin Iivisniemeen. (Ei siis tilasäästöjä) Sitä paitsi tällaisen erikoisryhmän opetuksen integroiminen uuteen kouluympäristöön veisi pitkän ajan. 

Soukan koulun korttelikoulun lopettaminen nopealla aikataululla ei ole mahdollista. Tänä kesänä suoritettavalla ilmastointiremontilla parannetaan koulun tilannetta.  Sitä paitsi korttelikoulun liikuntasalia käyttää myös pääkoulu noin 30 viikkotunnin verran. Missä he kävisivät liikuntatunneilla, jos korttelikoulu purettaisiin yhtäkkiä.  Suositellaan, että mahdollinen purkaminen siirretään hamaan tulevaisuuteen. Se puretaan, kun oppilaiden määrä vähenee ikäluokkien pienentyessä ja ohjaamalla laajemmalta alueelta oppilaita Iivisniemen kouluun. Tällöin siis kielikylpytoiminta siirtyy Soukan pääkoulun tiloihin.

On seurattava alueen oppilasmäärän kehittymistä, sillä yleiskaavaluonnoksessa oli merkitty koulun piiriin asuntoja Soukanniemeen 2700 asukkaalle ja Suvisaaristoon 2050 asukkaalle

Espoonlahden koulu (7-9.luokat)                                      

Espoonlahden koulun oppilaat tulevat Soukan koulusta ja Laurinlahden koulusta.  Luonnollinen oman alueensa yläkoulu. Sen erikoisuutena on kielikylpyryhmä.  Vastoin kouluverkkoraporttia, sen oppilaita ei tule siirtää Kaitaan kouluun vaan sen toimintaa tulee jatkaa nykyisellään. Kaitaan koulussa ei ole tilaa, kun lukio jatkaa siellä ja toisaalta moni oppilas joutuisi käyttämään kohtuullisen pitkän matkan vuoksi linja-autoa tai aikuisten autokyyditystä. Suositellaan yhä kiinteämpää yhteistyötä yhtenäisperuskoulutavoitteen mukaisesti, näin voidaan taata yhteisten resurssien optimaalinen hyväksikäyttö ja mahdollisimman yhtenäisen kokonaisuuden muodostama opintokokonaisuus.

Laurinlahden koulu (1-6.luokat)

Tällä hetkellä Laurinlahden koulu on täynnä, mutta oppilasennusteen mukaan kaikki alueen 1- 6 luokkalaiset mahtuvat jatkossa kouluun. Jos kuitenkin kouluun ei kaikki mahtuisi, niin sitten 6. luokkalaiset halutaan siirtää Espoonlahden kouluun, ei suureen Mainingin kouluun, kuten raportissa oli ehdotettu.

Meriusvan koulu (1-2. luokat)

Meriusvan koulu on esi- ja alkuopetusikäisten kodinomainen koulu, jossa lapsille turvataan pehmeä siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen. Koulussa toimii yhdysluokkien (1-2 lk ja esi-1 lk) lisäksi esiopetusluokka, maahanmuuttajien valmistava luokka sekä koululykkäyslasten starttiluokka. Meriusvan koulu on menestynyt hyvin omalla erikoistumisellaan. Maahanmuuttajien määrä tulee todennäköisesti lisääntymään lähivuosina Espoonlahdessa ja näin tarvetta tällaiselle erikoisyksikölle on todennäköisesti jatkossakin. Päätöstä koulun siirtämistä automaattisesti Saunalahden kouluun vuonna 2010 suositellaan siirrettäväksi ainakin vuoteen 2008. Päätöstä aikanaan tehtäessä tulee Meriusvan koulun erityisrooli ottaa huomioon.

Mainingin koulu (1-9.luokat

Mainingin koulu on yhtenäinen peruskoulu, jossa on musiikkiluokat vuosiluokilla 3 - 9,  valinnaisaineena luonnontiede yläluokilla 7 - 9  ja  maahanmuuttajaluokka yläkoulussa. Oppilaita tulee Meriusvan koulusta 3.luokalle ja 7.luokalle Meritorin koulusta. Muutos raporttiin on se, että Laurinlahden koulun 6. luokkaa ei haluta siirtää tähän kouluun.

Kivenlahden asukaskehitys nähdään hyvin ennustettavana kymmenen vuoden tähtäimellä.

Nöykkiön ja Nöykkiönlaakson koulut

Suositellaan kiinteämpää yhteistyötä yhtenäisperuskoulutavoitteen mukaisesti, näin voidaan taata yhteisten resurssien optimaalinen hyväksikäyttö ja mahdollisimman yhtenäisen kokonaisuuden muodostama opintokokonaisuus. ( Katso kohtaan organisaatiot)

Latokasken koulu (1-6.luokat) 

Latokasken koulu toimii jo nyt 2-sarjaisena, 280 oppilaan kouluna. Tämä asia ei ollut selvästi todettu raportissa. Siirtokoulutiloista voidaan luopua vasta kun koulun peruskorjaus ja laajennus on tehty. Suositellaan peruskorjauksen ja laajennuksen aikaistamista.  Alueelle on tulossa lisää lapsia varsinkin Tillinmäen alueelta. ( Turvallisen kevyenliikenteen väylän rakentaminen lisäisi varmasti tillinmäkeläisten kiinnostusta  tähän linnuntietä lähimpään kouluun!)

Saunalahden kouluhanke

Aluksi Saunalahden ja Saunaniemen uusien asukkaiden lapset ohjataan Kivenlahden alueen kouluihin. Saunalahden koulun rakentamisajankohtaan on syytä palata myöhempänä ajankohtana, koska alue on voimakkaan kehityksen alaisena.

Malminmäen alueen siirtäminen Espoonlahden koulualueeseen

Olisi luonnollista, että Malminmäki siirretään Espoonlahden koulupiiriin, koska se muutenkin alueena kuuluu Suur - Espoonlahteen.

Tässä alustavat mielipiteemme kouluverkon kehittämisestä Suur-Espoonlahden alueella.

Espoonlahden alueneuvottelukunta

________________________                     _______________________

Seppo Salo                                                  Harri Peltoniemi

puh. joht.                                                      varapuh. joht.