Keskusta-logo

Uutiset

3.5.2019Vihreä Lipppu -näyttelyn avajaiset 3.5.2019Lue lisää »5.1.2019Tunteikas Joulu 2003Lue lisää »5.1.2019Miksi minusta tuli arvojohtajaLue lisää »

Finnån tilojen historiaa

04.01.2019

Finnå

Finnån kylässä oli 1500-luvun lopussa kaksi taloa: Finnån maaratsutila (yksi Espoon kahdestakymmenestäkuudesta rusthollista) ja Finnån rälssitila.

Finnån rälssitila

1571 tilalla ei ollut karjaa eikä muutakaan verotettavaa omaisuutta. 1646 se määrättiin sotilastilaksi Albergan majurille Arvi Gyldenäärille. Vuonna 1648 se läänitettiin Kvisbackan säterin isännälle Henrik Joeninpoika Silfversvanille. Tilan hoitajaksi tuli Johan Jöreninpoika. Isossa reduktiossa 1682 Sifversvan menetti Finnån rälssitalon, joka liitettiin Malleniuksen omistukseen eli osaksi Finnån ratsutilaa.

Finnån ratsutila

Jöns Michelsson oli tilan isäntänä 1540 - 1557 ja hänen jälkeensä hänen poikansa Michel Jönsson 1558 - 1567. Tila siirtyi 1568 edelleen hänen pojalleen Mårten Mickelinpojalle. Mårten laajensi tilaa puolen veromarkan tilasta yhden markan tilaksi hankkimalla ulkokyläläisten  hallussa olevia palstoja.   Hän toimi myös lautamiehenä ainakin vuonna 1600. Hänen jälkeensä tilan isännäksi tuli vuosiksi1616 - 1636 hänen poikansa Hans Mårteninpoika. Hans hankki lisää palstoja. Hän päätti ryhtyä suorittamaan talostaan ratsupalvelusta ja näin siitä tuli vuonna 1631 maaratsutila. Hansilta tila siirtyi hänen pojilleen ensin vuonna 1637 Mårten Hansinpojalle ja sitten toiselle pojalle Johan Hansinpojalle 1650. Tämä ei pystynyt pitämään huolta tilastaan. Tila meni huutokaupattavaksi käräjille. Uudeksi omistajaksi tuli Petter Stolpe vuonna 1671.

 Seuraava isäntä oli lääninsihteeri  Henrik Mallenius 1677. Hän itse ei asunut Finnåssa, joten hän antoi tilan hoidon lampuotille, Jören Larsinpojalle. Finnån rälssitila liitettiin  osaksi Finnån ratsutilaa vuonna 1682.

Henrik Malleniuksen leski Maria Godhen muutti miehensä kuoleman jälkeen kotona olevien lapsiensa kanssa Finnån ratsutilalle vuonna 1685. . Leski avioitui vääpeli Fredrik Krankenhagenin kanssa, joka nyt merkittiin tilan haltijaksi. Vuonna 1700 Krankenhagen surmattiin Liivinmaalla ja tämän jälkeen tila merkittiin Malleniuksen perillisten nimiin (1701 -1709).  Tila oli  vuoteen 1766 asti Malleniuksen suvun hallussa.

Finnån ratsutilan aputilaksi määrättiin Mårtensbyn Pej:n tila Mårtensbyn kylästä vuonna 1691.

Sittemmin tilan isännät vaihtuivat tiuhaan: rovasti  Elias Cajander  ja hänen perillisensä 1767 -1775, vuosina 1776 - 87 laamanni Karl Ullner, vuonna 1788 kihlakunnan tuomari Thomas von Törne, rovasti Nils Crusell 1789 -90 ja varasotatuomari Jakob Alftan 1790 - 93.

Tila oli pitkään Söderstedt -suvun hallussa,  ensin Anders Söderstedt  ja hänen perikuntansa 1794 -1839 ja sitten Adam Söderstedt ja hänen perikuntansa  vuoteen 1859.

Finnån kartanon isäntä oli vuosina 1870 - 1900 Alfred Forssell. Siellä asui myös isännän äiti.  Hänen siskonsa Hilda oli avioitunut Alfred Kihlmanin kanssa. Kihlmanit ostivat Rulluddenin vuonna 1872.

1900 -luvun alussa isännät vaihtuivat tiuhaan: Oskar Hindsberg 1900 - 1904, Gösta Bergbom 1904 -1908, Ernst Wegelius 1908 1911, Woldemar Scheele 1911 -1917, Karl Eklund 1919 ja vuodet 1919 -1921 Privatbankken.

Finnån kartanon isäntäpariksi tuli  vuonna 1921 Karl Walter Perklén ja hänen vaimonsa Olivia (os. Holmgren). 1890 -luvulla rakennetussa navetassa oli tilaa 60 lehmälle ja tallissa pilttuut 6 hevoselle. 1960 -luvulla tilalla oli 14 lehmää ja nuorta karjaa.  

Finnån kartanon 1700 -luvulta peräisin oleva kaksikerroksinen päärakennus purettiin vuonna 1970. Kartanon uudessa, vuonna 1952 rakennetussa kaksikerroksisessa tiilisessä päärakennuksessa oli halli ja 13 huonetta. Tämä päärakennus purettiin vuonna 1999.  Tämän kartanon tarina päättyi Perklenien suvun luovuttaessa testamentillaan koko kartanon säätiölle, joka sitten on kaavoittanut alueen toimisto- ja liiketilaksi ja myynyt alueen suunnitelmineen syksyllä 2005.

03.05.2019Vihreä Lipppu -näyttelyn avajaiset 3.5.2019
05.01.2019Tunteikas Joulu 2003
05.01.2019Miksi minusta tuli arvojohtaja
04.01.2019Finnån tilojen historiaa
04.01.2019Iivisniemen seurakuntakoti 50 V
21.12.2018Osallisuushankkeen 2001-2002 toimintakertomus
22.03.2018Rikotaanko meidän sielunmaisema
18.02.2018Suur-Espoonlahden Kehitys ry toimii jo
18.02.2018Kaikille suuralueille aluekehitysyhdistykset
09.10.2017Vermon bioöljylaitoksen vihkiäiset 9.10.2017

Siirry arkistoon »