Keskusta-logo

Uutiset

18.4.2020Finnoon kehitysideoita 2010 SELAKLue lisää »24.2.2020Radio vai televisio 1958Lue lisää »3.5.2019Vihreä Lipppu -näyttelyn avajaiset 3.5.2019Lue lisää »

Finnoon kehitysideoita 2010 SELAK

18.04.2020

                                                                                       17.11.2010

 

 

 

Suur-Espoonlahden kehitys ry (SELAK):n kehitysideoita Suomenojan alueen jatkosuunnitteluun.

Suur-Espoonlahdella on takanaan yksi yhteinen menneisyys. Tiedämme, että maanviljelys alkoi alueellamme noin 1000 vuotta sitten ja että alueella asui enemmän tai vähemmän vakituisesti suomalaisia ennen kuin Ruotsista tuli siirtolaisia, jotka asuttivat alueen pysyvästi. Siksi maahanmuuttajat antoivat alueen nimeksi Finnewijk. (Finnewijkin verotusalue). Suur-Espoonlahdella on monta mahdollista kehityspolkua. Suur-Espoonlahden kehitys ry (SELAK) järjesti keskuudessaan aivoriihen Finnoon alueen mahdollisista kehitysnäkymistä. Nämä aivoriihen tulokset haluamme täten luovuttaa vapaasti käyttöönne.

 

SELAKin  FINNOO ( FINNEVIK) VISIO: Espoon merellinen keskus

 

Lähtökohdat:                  *n. 8500 asukasta

                                            *n. 3500 työpaikkaa

                                            *edustava veneilykeskus

                                            *lintukosteikon suojelu

                                            *lintujen aiheuttaman melun ja jätöksien huomioiminen

                                            *luontokeskus

                                            *kanava

                                            *kaupungintalo + muita hallintorakennuksia

                                            *elävän taiteen keskus

                                            *harrastelijoiden opintokeskus

                                            *työväenopiston Espoonlahden toimintakeskus

                                            *kotouttamiskeskus

                                            *sisäliikuntahalli

                                            *kaupungin uimaranta (Rullaniemeen)

                                            *Fortumin voimalaitos suoja-alueineen

                                            *ei suurta kauppakeskusta

                                            *hiilineutraali

                                            *ekologinen väylä mereltä keskuspuistoon

                                            *lähiluontoa säästettävä

                                            *liikkumisen painopiste: kävely, pyöräily, raideliikenne

                                            *edullinen maanhinta kaupungin omille rakennuskohteille

*merenpinnan nousu huomioitava, ehkä joskus tulevaisuudessa pato Rulluddenista Nuottaniemeen!

                                            *padon sisäpuolelle kelluvia asuntoja!

                                            *ei asuntoja melu- ja tulva-alueille

                                            *asunnon ja työpaikan etäisyys korkeintaan 10 km

*vedenpinnan noustua kanava venepaikkoineen Kaitamäen ympäri

 

 

 

Finnoon, Hannuksen, Iivisniemen, Kaitamäen ja Hannusjärven aluetta on kehitettävä kokonaisuutena ( FINNEVIK). 

Suunnittelun tärkeitä pääkohtia:

1) Määritellään harvinaisten lintujen ja viitasammakon tarvitsema alue sekä Finnoonpuron ekologisen käytävän tarvitsema alue ja muut tärkeät viheralueet.

Alueen määrittelyn pohjana käytetään Espoon ympäristölautakunnan teettämää selvitystä:

                      Enviro Oy Suomenojan lintualueen rajausselvitys 12.5.2010.                    

                      Merkitään Finnoonpuron ekologiseen käytävään erillinen kävelytie ja   pyöräilytie     sekä latupohja   merenrannasta/rantaraitilta keskuspuistoon.

                      Laaditaan koko Finnoonpuron kunnostussuunnitelma

2) Määritellään Fortumin voimalaitoksen suoja-alue

                      Alue, jonka sisältä ihmiset on voitava evakuoida kahdessa tunnissa.

3) Laaditaan jäteveden pumppuaseman suunnitelma

                      Alueelle jää jätevedenpumppausasema. Määritellään sen tarvitsemat tilat sekä laaditaan                       toimintasuunnitelmat poikkeustilanteisiin: miten toimitaan jos merelle johtava putki rikkoontuu tai     menee tukkoon. 

4) Valitaan Suomenlahdentien pohjoinen linjaus

                      Eteläinen tielinjaus sijaitsee aivan liian lähellä lintuallasta, siksi on valittava pohjoinen linjaus, jonka rakentamiskustannuksetkin ilmeisesti ovat edullisemmat.

5) Määritellään luontokeskuksen paikka ja käyttötarkoitus

Luontokeskuksessa voisi olla ikkunaseinä lintualtaalle päin ja näyttelytilaa, jossa esitellään lähialueen luontoa, Espoon merellistä historiaa ja lähialueen historiaa. Katolta voisi tarkkailla ja kuvata lintujen elämää.

6) Venesatama

Venesatama on tärkeä osa alueen identiteettiä. Se tulisi toteuttaa pääosin viimeksi esillä olleen luonnoksen mukaisesti. Puutteelliset luontoselvitykset on teetettävä pikaisesti ja sen mukaiset muutokset tehtävä suunnitelmaan. Laituripaikkojen ja talvisäilytyspaikkojen maksujen tulee säilyä kohtuullisina.

                      Kesällä rantaraitin on sijaittava aivan laiturialueen vieressä, jotta veneettömät kansalaiset    pääsevät nauttimaan sataman tunnelmasta.

                      Alueella tulisi sijaita:

                                            * kahvila ja ravintola,            

                                            * vierasveneitten satama

                                            * saaristovenereittien laituri

                                            * soutuveneitten ja kanoottien vuokraamo

                                            * veneilyalan liikkeitä

                                            *kesäisin telakointialueelle skeittirampit, pienoisgolf ja   petankkialueet 

                                            *uimaranta (ehkä Rullaniemen puolelle)

 

                      Sataman itälaidalla olisi merihuoltoasema, mihin viranomaisveneetkin sijoitetaan.

Sataman yhteydessä voisi olla myös sähköautojen tankkausasema, sekä sähköautojen vuokraus sekä kimppa-autojen parkki.

7) Asuminen  

                      Tätä noin 15.000 asukkaan aluetta on kehitettävä niin, että alueen asukkaille voidaan taata                       asumismahdollisuudet kaikissa elämänkaaren vaiheissa.

Nykyiset rivitalo-, omakoti- ja pientaloasukkaat ovat muuttaneet alueelle sen luonnon, turvallisuuden ja väljyyden vuoksi. Rivitalo-, omakoti- ja pientaloalueet on säilytettävä väljinä ja vihreinä alueina. Liian tehokas tiivistäminen ei kuulu näiden alueiden luonteeseen. 

Finnoon alueelle tulevien asuntojen on täydennettävä nykyistä FINNEVIKIN asuntokantaa niin, että sinne rakennetaan kerrostaloasuntoja:

                      * ensimmäiseen omaan kotiin muuttaville nuorille

                      * nuorille lapsiperheille

                      * senioriasukkaille, jotka eivät enää pysty asumaan alueen omakotitaloissa

                      * elinkaariasuntoja

                      * edullisia vuokra-asuntoja henkilöille, jotka toimivat pienipalkkaisissa kaupungin                       töissä  Suur-Espoonlahden alueella.

 

Perheasunnot sijoitetaan niin, että koulumatkat Iivisniemen alakouluun ja Kaitaan yläkouluun voidaan tehdä jalan tai polkupyörillä.

Kerrostalot Hylkeenpyytäjäntien ja Finnoonsiltatien varteen. Kolmen 20-kerroksen talorypäskin sopisi alueelle.

8) Kanava

Djupsundbäckenistä tehdä 50 -60 metriä leveä kanava venesataman länsipuolelle. Siinä olisi vierassatama. Rannalla vierassataman tilat, ravintoloita ja kahviloita sekä merialan myymälöitä      ( myös vaatekauppoja) jne matalana ketjuna ja takana asuinkerrostalot autohallin päällä. Liiketilat olisivat terassikaton alla kanavan puolella. Laiturin reunalla leveä kävelykuja. Tämä muodostaisi Marina Villagen kanavan kahden puoleinen. Kanavan pohjukassa olisi veneitten nostopaikka voimalaitoksen vieressä olevien venehallien tarpeeseen. Kanavan jatkeena olevan bulevardin molemmin puolin olisi tehokkaita kerrostaloja autohallien päällä. Lintulammen puolella voisi olla niitä hallintorakennuksia bulevardin reunaankin asti.

 

8) Työpaikat

                      Finnoon alueen työpaikkaomavaraisuuden on oltava 100%, jotta koko FINNEVIKIN työpaikka  omavaraisuus paranisi.

                      Pohdittuamme minkä alan työpaikkoja alueelle voisimme saada, niin lopputuloksena oli:

 

Merellisen Espoon KAUPUNGINTALO JA HALLINTOKESKUS putsarin paikalle.

 

                      Perustelut:      Nykyinen Espoon keskus on syrjässä, nykyiset rakennukset ovat kypsiä  purettavaksi ja niiden tilalle tulee rakentaa asuntotaloja, niin että sopivat                                               Kivikirkon maisemiin.

                                            Merellisen Espoon käyntikortti olisi kaupungintalo, jonka vieraiden                                                        vastaanottoaulasta avautuu näköala merelle ja venesatamaan.

                                            Hallintorakennus voidaan sijoittaa lähemmäksi voimalaitosta kuin                                                         asuintalot.                    

                                            Maata ei tarvitse puhdistaa niin perusteellisesti hallintorakennusten alta    kuin asunrakennusten ja pihojen alta.

 

                                            Lokkien äänet ja ulosteet eivät häiritse hallintorakennuksen ihmisiä niin    paljon kuin asuinrakennusten ihmisiä. Ikkunoita ei avata, eikä pihoilla                                                   oleskella.

 

                      Hallintokompleksin vaihtoehtona olisi muutama pääkonttori.

 

                      Nykyiset työpaikka-alueet Länsiväylän varressa sekä Luoteisrinteen ja Hyljeluodontiellä ja Hyljekujalla  säilytetään.

 

9) ELÄVÄN TAITEEN KESKUS + KESKIAIKAINEN KYLÄMILJÖÖ

 

                      Elävän taiteen keskus ammattilaisille ja harrastajille Finnooseen.

Suur-Espoonlahden alueella on vilkasta esittävän taiteen harrastustoimintaa ja Kaitaalla on taidepainotteinen lukio. Keskus voisi olla sekä harrastajien että ammattilaisten yhteinen hanke.

Keskuksen voisi sijoittaa niin, että se nivoutuisi Bondaksen kartanon maisemaan ja sen rakennukset olisivat osa tätä keskusta.

                      Keskuksessa olisi harjoitustilat, ateljeet ja esiintymistilat laulajille, soittajille, lausujille, tanssijoille  ja teatterilaisille.

                      Esiintymistilat pelkästään ammattiteatterille tulee liian kalliiksi (rakentaminen/ylläpito), siksi tällainen yhteishanke harrastelijoiden kanssa on kannatettava idea.

                      Keskuksessa olisi työväenopiston Espoonlahden yksikkö 

                      Keskuksessa voisi olla myös maahanmuuttajien kotouttamiskeskus, jossa taideharrastusten  ohessa opetetaan Suomenkieltä, tapakulttuuria ja yhteiskuntaoppia. 

 

                      Tiloissa voidaan järjestää myös pienempimuotoisia messutapahtumia ja Bondaksen kartanon pihalla voidaan järjestää kylätapahtumia ja ympäristötaidenäyttelyjä.

                       Keskuksen yhteyteen myös sisäliikuntahalli

10) Palvelut

Hyvät lähikaupat tulee sijaita sekä Finnoossa että Iivisniemessä. (ei suuria marketteja)

Elävän taiteen keskuksen yhteyteen sijoitetaan lähipalvelukeskus/asukaspuisto, jossa toimisi asukastila, netin kautta tilattavien tuotteitten noutopiste, kirjaston nouto- ja palautuspiste, sekä päiväkoti.

11) Maan hinta

Tontti- ja vuokra- ja elinkeinopolitiikallaan kaupungin on varmistettava, että vuokrat yrittäjille ja lähikaupoille sekä kaupungin omille rakennuksille ovat edulliset.

12) Liikkuminen

*Vähennetään asiointi- ja työmatkaliikenteen määrää moottoriajoneuvoilla sijoittamalla alueelle palveluja ja työpaikkoja

*Parannetaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa ja palvelutasoa.

*Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmat ja tarpeet huomioidaan suunnittelussa ja toteutuksessa.

*Erotetaan pyörätiet ja kävelytiet selvästi toisistaan. Tämä parantaa merkittävästi sekä pyöräilyn että jalankulun turvallisuutta ja sujuvuutta.

Kävelyn ja pyöräilyn suorat ja miellyttävät yhteydet asemille, pysäkeille ja palveluihin huomioidaan kaavoituksessa. Reitit osoitetaan asemakaavoissa myös alueiden ja kortteleiden sisälle.

Kevyen liikenteen reittien rakentamiseen, hoitoon ja nimenomaan talvikunnossapitoon on panostettava entistä enemmän. Pyörien parkkipaikat sekä kauppojen että joukkoliikenne asemien ja pysäkkien yhteydessä pitää olla valvottuja ja säältä suojattuja. 

Minimoidaan autoliikenne alueen sisällä.

Metroasema sijoitetaan siten, että se olisi kävelyetäisyydellä Iivisniemen kerrostaloalueesta ja toisaalta kaupungintalosta. Eli se sijoitetaan elävän taiteen keskuksen lähettyville uuden Suomenlahdentien varteen nykyisen Hyljetien ja Hylkeenpyytäjäntien välimaastoon. Autoliikenteelle luodaan todellinen vaihtoehtoinen liikkumistapa kevyestä liikenteestä.

Metroasemalle polkupyörien vuokrauspiste.

Nämä ajatukset haluamme saattaa teidän tietoisuuteenne. Vaikuttaa siltä, että alueen kehittäjistä tai ohjausryhmän jäsenistä yksikään ei asu alueellamme. Esitämme, että jatkossa kehitysideoita ja suunnitelmavaihtoehtoja pohditaan myös alueellisissa työpajoissa, joihin kutsutaan alueen asukkaita ja järjestöjä. Toivomme saavamme palautetta näistä ideoistamme.

Yhteistyöterveisin

Suur-Espoonlahden kehitys ry (SELAK)

HARRI PELTONIEMI                                                         SEPPO SALO

Harri Peltoniemi                                                               Seppo Salo

Puheenjohtaja                                                                Työryhmänvetäjä                                    

 

SELAKin jäsenyhdistykset ovat:

 

Esbo hembygdsförening r.f.                                           Espoon Hannusjärven suojelu ry

Espoon ympäristöyhdistys ry                                         Espoonlahden Kokoomus ry

Espoonlahden Vihreät ry                                                Iivisniemi- Kaitaa –seura ry

Kivenlahti- Stensvik ry                                                    Kukkumäki ry

Lounais-Espoon Omakotiyhdistys ry                             Lounaisrannikon Keskustakerho ry         

Länsi-Espoon kokoomus ry                                            Tillinmäen pienkiinteistöyhdistys ry.                            

 

Suur-Espoonlahden kehitys ry:n (SELAK) tavoitteena on vaikuttaa Suur-Espoonlahden alueen kehitykseen, yhdyskuntarakenteeseen, asumis- ja toimintaympäristöön, palveluihin ja liikenteeseen siten, että asukkaiden kannalta tasapainoinen yhdyskuntarakenne palveluiden ja työpaikkojen, asumisen, virkistys- ja harrastusmahdollisuuksien suhteen toteutuu.

 

Yhdistyksen toimintaa ohjaavina periaatteina ovat asukkaiden arvot, turvallisuus, hyvinvointi, viihtyvyys ja harrastusmahdollisuudet, kestävä kehitys, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja luonnonsuojelu sekä palveluiden ja talouselämän toimintaedellytysten kehittäminen Suur-Espoonlahden alueella.

 

 

Jakelu:           Espoon kaupunginhallitus

                      Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

                      SITO:n konsultit

                      Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta

18.04.2020Finnoon kehitysideoita 2010 SELAK
24.02.2020Radio vai televisio 1958
03.05.2019Vihreä Lipppu -näyttelyn avajaiset 3.5.2019
05.01.2019Tunteikas Joulu 2003
05.01.2019Miksi minusta tuli arvojohtaja
04.01.2019Finnån tilojen historiaa
04.01.2019Iivisniemen seurakuntakoti 50 V
21.12.2018Osallisuushankkeen 2001-2002 toimintakertomus
22.03.2018Rikotaanko meidän sielunmaisema
18.02.2018Suur-Espoonlahden Kehitys ry toimii jo

Siirry arkistoon »