Keskusta-logo

Uutiset

29.1.2021Hiilinielu- ja terveysmetsiä Espooseen.Lue lisää »29.1.2021Onko Suur-Espoonlahden kehitys ollut kestävää?Lue lisää »23.1.2021Korkeat kerrostalot hajottavat mielenmaisemaniLue lisää »

Espoon osallisuusvuosi 2021?

17.01.2021

Hyvää Espoon Osallisuusvuotta 2021 ?!                    

Mitäpä jos Espoosta tehtäisiin kaupungin johdon, poliittisen johdon ja asukkaiden yhteistyönä osallisuuden mallikaupunki? Mitäpä jos tänä vuonna toimittaisiin ripeästi kaikilla rintamilla, jotta voisimme ylpeänä nimetä tämä vuosi Espoon Osallisuusvuodeksi!

Mitäpä, jos Espoota alettaisiin johtaa tarinoiden sijasta faktoihin ja eri alojen asiantuntijoiden ja nykyisten asukkaiden visiolla 2030 ja siitä johdettujen toimialojen strategioiden mukaisesti.

Olet jo varmaan tutustunutkin meidän osallisuusaktivistien, Asukkaiden Espoo -tiimi, laatimaan kuntalaisaloitteeseen. https://solmu.eu/asukkaidenespoo

Olisitkos Sinä valmis panostamaan tämän asian edistämiseksi? Mitä ajatuksia tämän muistion ideat herättävät?

Toivon, että sinulla on aikaa paneutua lähipäivinä kunnolla tähän asukkaille tärkeään asiaan.

JOHDANTO:

Espoon vision mukaan kaupunkimme on verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.

Espoon arvojen mukaan Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut.

Osallistuva Espoo -kehitysohjelman hyötytavoitteiden mukaan Espoon paras voimavara ovat espoolaiset itse. Päämääränä on kaikkien Espoo, kuntalaisten osallistumisen helppous, asukkaiden lähitekeminen ja omatoimisuus sekä vaikuttamisen, demokratian ja päätöksenteon kehittyminen.

Kansalaistoiminta määrittelee tulevaisuuden kaupungin ja tekee Espoosta kansainvälisesti vetovoimaisen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että Espoossa on Suomen toimivin demokratia ja osallistuvimmat kuntalaiset.

Hyötytavoite 1: Asukkaat, yritykset ja yhteisöt osallistuvat yhteisten haasteiden ratkaisemiseen

Hyötytavoite 2: Asukkaiden lähitekeminen ja omatoimisuus kukoistavat

Asuinalueilla on vapaaehtoisten ja järjestöjen toimintaan tarvittavia tiloja. Tuetaan asukasfoorumeja ja asukasyhdistyksiä sekä aluekehitysryhmien muodostumista ja toimintaa eri alueilla. Poistetaan lähitekemisen esteitä. Tuetaan asukasaktiivisuutta ja lähidemokratiaa.

Hyötytavoite 3: Asukkaiden luottamus demokratiaan ja päätöksentekoon kasvaa.

Kuntapalvelututkimuksen 2017 mukaan kyselyyn vastanneista espoolaisista 32 % ja FCG:n vuonna 2018 tekemän kyselyn mukaan 30% oli tyytyväisiä vaikuttamismahdollisuuksiinsa. 

Eri tutkimukset osoittavat, että asukkaat ovat yleensä tietoisia/kiinnostuneita oman lähialueensa, kaupunginosansa/ kylänsä, asioista usein vasta siinä vaiheessa, kun asiat on jo päätetty. Sitten yritetään vastustaa eli mielipiteet ovat EI-mielipiteitä. Vaikuttaa siltä, että kuntalaisia kiinnostaisi osallistua omaan lähiympäristöön liittyviin konkreettisiin hankkeisiin, jos he saavat tietää niistä ajoissa. Harvalla on kiinnostusta koko kuntaa koskeviin hankkeisiin. Espoon suuralueetkin ovat niin suuria, että harvalla asukkaalla on kiinnostusta niitä koskeviin hankkeisiin.

Suuralueiden yhdistykset ottavat yleensä kantaa oman kaupunginosansa/kylänsä asioihin. Suur-Espoonlahdessa on kaupunginosayhdistysten ja paikallisten puolueyhdistysten muodostama kehitysyhdistys, jossa otetaan kantaa useampaa kylää tai koko suuraluetta koskeviin tai yleisluontoisempiin asioihin.

Olisiko kaikkien edun mukaista on saada aikaan muutos. Osalliset tulisi saada kertomaan toiveensa ja näkemyksensä sekä sitoutumaan ainakin henkisesti ennen kuin on panostettu yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja päätöksiä tehty eri elimissä (lautakunnat, kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto). Tämä edellyttää, että asukkaat saavat hyvissä ajoin tietää eri toimialojen suunnitelmista.

Koska kunnat vastaavat ensisijaisesti kansalaisten elinympäristöstä ja hyvinvoinnista, niin kuntien on myös ensisijaisesti huolehdittava kansalaisten osallistumismahdollisuuksista ja halukkuudesta. Valtiovalta, hallitus ja eduskunta ja nimenomaan sisäasianministeriö on pyrkinyt uusimaan lainsäädäntöä niin, että asukkaat saataisiin osallistumaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksen tekoon ja jopa itse suorittamaan toimenpiteitä ja palveluja. Valtiovalta patistaa kuntia huolehtimaan siitä, että kuntalaiset saadaan aidosti osallistumaan.

Kuntalain mukaan valtuusto voi asettaa alueellisia lautakuntia tai johtokuntia edistämään kunnan osa-alueen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Valtuusto voi päättää, että alueellisen toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan kunnan asianomaisen osa-alueen asukkaiden esityksestä. Alueellisen toimielimen tehtävänä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kunnan osa-alueen kehittäminen. Alueelliselle toimielimelle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Alueellisen toimielimen muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään hallintosäännössä.

Voimme ilmeisesti lähteä siitä, että kaupungin virkamiehillä ja poliittisilla luottamushenkilöillä on yhteinen intressi edistää asukkaiden osallisuutta paikallishallinnossa niin, että kansalaisten vaikutusmahdollisuudet asukkaina, palvelujen käyttäjinä ja kuluttajina sekä omaa elinympäristöään koskevien ratkaisujen toimeenpanijoina paranevat.

Pelkkä kuntalaisten omaehtoinen toiminta ei riitä, mukaan on saatava aktiivisesti myös kunnan virallinen taho -viranhaltijat ja päättäjät. Yhteisten päämäärien rakentaminen vaatii työtä kaikilta osapuolilta.

Espoossa on päätetty kehittää kaupunkia suuralueina, mutta ketkä päättävät, että miten niitä kehitetään. Suuralueiden asukkaat ja yrittäjät eivät tällä hetkellä saa tarpeeksi osallistua alueensa kehittämiseen. Erilaisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia (esim.asukasfoorumit) ja työpajoja kyllä järjestetään, mutta yleinen mielipide on se, että asukkaiden niissä esittämiä mielipiteitä ei huomioida tarpeeksi päätöksenteossa.

Asukkaiden Espoo -tiimi järjesti 24.10.2018 seminaarin. Osallistujia oli 48. Ryhmätöiden perusteella voidaan todeta, että asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia on merkittävästi kehitettävä kuntalain, maankäyttö- ja rakennuslain, EU:n läheisyysperiaatteen sekä Espoo-tarinan mukaisesti. Espoota on kehitettävä niin, että nykyisetkin asukkaat täällä edelleen viihtyvät, siksi asukkaitten mielipiteet on paremmin otettava huomioon. Kaupunki säästää aikaa ja rahaa, kun asukkaat pääsevät vaikuttamaan hyvin varhaisessa vaiheessa esimerkiksi kaavoitushankkeisiin, koska näin saadaan kerralla valmista ja vältytään valitusprosesseista.

Mitä pitäisi tehdä tämän vuoden aikana?

Luodaan kaupungin ja asukkaiden yhteistyönä osallisuusmalli samalla, kun kaupungin johtamisjärjestelmää uudistetaan.

Syksyn aikana 2020 kaupungin johtoryhmä järjestää kaikilla suuralueilla asukastilaisuuden, jossa kaupunginjohtaja ja toimialojen johtajat esittelevät näkemyksiään osallisuuden kehittämiseksi. Tilaisuudessa Asukkaiden Espoo -tiimi esittää omia näkemyksiään.

Hyvä, että kaupunki on ottanut ensimmäisen kehitysaskeleen nimittämällä kaupunginjohdon esikuntaan osallisuuspäällikön. Seuraavaksi tulisi nimittää jokaiselle toimialalle yksi tai useampia osallisuusvastaavia ja kaikille suuralueille palkataan syksyllä 2021 osallisuuskoordinaattorit ja perustetaan alueraadit/kehitysyhdistykset ja varataan tarvittavat määrärahat 2022 budjettiin ja kirjataan osallisuus tavoitteineen henkilöstön toimenkuviin. (Kehitysyhdistys on parempi nimitys kuin raati, koska se jo kertoo, että sen tarkoituksena on kehittää suuraluetta ja ry on parempi myös siksi, että se on juridinen toimija.)

Osallisuuskoordinaattorien tehtävät:

  • kokoaa ja esittelee ko. suuraluetta koskevat tulevat hankkeet ja lausuntopyynnöt suuralueiden kehitysyhdistysten hallituksien kokouksissa/asukasraadeissa  ja raportoi kaupungin eri yksiköille alueiden näkemykset ja lausunnot
    • osallistuu tarvittaessa alueen kyläyhdistysten kokouksiin, alueen asukastilaisuuksiin ja aluetta koskeviin yhteissuunnitteluprojekteihin
    • motivoi alueen yhdistyksiä osallisuuden laajentamiseen
    • järjestää koulutusta kehitysyhdistysten hallituksille ja jäsenyhdistyksille
    • pitää yhteyttä jäseniin, virkamiehiin ja poliittisiin päättäjiin
    • osallistuminen toimintamallin kehittämiseen alueellisen näkökulman kanavoitumisesta muuhun kaupungin suunnitteluun ja hallintoon.
    • aluetietoverkon kehittämisen koordinointi e-palveluhankkeeseen ja kouluttamisen koordinointi.
    • toiminnan suunnittelu, budjetointi ja seuranta
    • raportoi toiminnasta osallisuuspäällikölle
    •  

Osallisuusvastaavien tehtävät:

  • kokoaa ja esittää eri suuralueita koskevat tulevat hankkeet ja lausuntopyynnöt alueen osallisuuskoordinaattorille ja toimittaa ne suuralueen toimijoiden kotisivuille.
  • osallistuu tarvittaessa kehitysyhdistysten hallitusten/asukasraatien kokouksiin ja asukastilaisuuksiin
  • raportoi omalle hallintokunnalleen kehitysyhdistyksien/raadin näkemykset ja lausunnot

Suuralueiden kehitysyhdistykset/raadit:

Jokaiselle suuralueelle perustetaan sen alueen ihmisten muodostamien kaupunginosa-, omakoti-, ympäristö- ja poliittisten yhdistysten, urheilu-, ja nuoriso- ja eläkeläisyhdistysten ja yrittäjien edustajien muodostamat kehitysyhdistykset tai raadit, jotka pohtivat koko suuraluetta koskevia ja yleisempiäkin asioita, jotka vaikuttavat suuralueiden ihmisten elämään (sote, toisen asteen opetuspaikat, työpaikat, julkiset ja yksityiset palvelut, liikenne, tiet, harrastusmahdollisuudet jne). Nämä kehitysyhdistykset/raadit laativat lausuntoja omaa aluettaan koskevista tärkeistä asioista.

Kehitysyhdistysten/raatien kokouksien kokoonpanot ja työskentelytavat vaihtelevat tilanteen mukaan.

Kehitysyhdistysten/raatien kokousten valmistelijana ja esittelijänä ja kokoonkutsujana toimii alueen osallisuuskoordinaattori

Kehitysyhdistysten/raatien tehtävät:

1.Kehittää yhteistä näkemystä suuralueen ja sen kylien visiosta ja arvoista 2.Toimii alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteistyön aktivoijana ja koordinoijana. Pyrkii sovittamaan yhteen alueen eri toimijoiden näkemyksiä.3. Edistää eri tavoin asukkaiden ja yhteisöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Huolehtii omalta osaltaan siitä, että asukkaat saavat riittävästi tietoa alueesta ja sen olosuhteista sekä tulevista muutoksista.5. Edistää alueensa asukkaiden hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä tavoitteenaan viihtyisä ja turvallinen elinympäristö, monipuolinen kaupunkikeskus ja omaleimaiset, elinkelpoiset kylät. 6. Tekee aloitteita ja antaa lausuntoja aluetta koskeviin kaavoitus-, kadunrakennus- ja rakennushankkeisiin sekä muiden palvelujen kehittämiseen valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa. 7. Kehittää alueellista yhteistyötä kaupungin hallinnonalojen kanssa sekä kaupunginhallituksen, -valtuuston ja lautakuntien kanssa. 8. Kehittää alueellisen toiminnan organisointia, hallintoa ja toimintasääntöjä 9. Edistää alueellisen tietoverkon kehittämistä ja käyttöä. 10) Edistää työpaikkaomavaisuuden saavuttamista.

Tietotekniikka

* Kaupunki kehittää yhtenäiset kotisivut suuralueiden kehitysyhdistyksille/raadeille

ja niiden jäsenyhdistyksille

* Kaupunki tuottaa näille kotisivuille eri hallinonalojen ko. aluetta koskevia tiedotteita ja

kehitysyhdistys/raati ja jäsenyhdistykset tiedottavat toiminnastaan, asukasilloista ja muista

aktiviteeteistä.

* Kaupunki kehittää yhtenäisen kyselyjärjestelmän, jonka avulla kehitysyhdistykset ja

niiden jäsenyhdistykset voivat kysellä alueensa asukkaitten mielipiteitä eri asioista.

Esitys määrärahasta ja hallinnoinnista

Kehitysyhdistyksille/raadille myönnetään määräraha, joka kattaa tietotekniikka-, kokous-,

asukastilaisuuksien ilmoitus- ja järjestelykulut.

Päätetään, että seuraavan valtuustokauden alussa 2021

Seuraavien kunnallisvaalien valtuustopaikkoja saavat puolueet sitoutuvat siihen, että  kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä lautakuntien paikkojen täytössä huomioidaan äänimäärien lisäksi valittavien jäsenten asuinpaikka niin, että henkilöt asuisivat tasaisesti eri suuralueilla.

Perustetaan kaupunginhallitukseen osallisuus- ja hyvinvointijaosto.

Luottamuselimissä nimetään jokaiselle suuralueelle aluevastaava, joka pitää alueen asukas- ja kehitysyhdistykset/raadin tietoisina tulevista asioista ja ottaa vastaan alueelta tulevat näkemykset ja esittää ne ko. elimissä.

 Aluevastaavien tehtävät

  • osallistuu kehitysyhdistyksen hallituksen/raadin kokouksiin ja asukastilaisuuksiin, jos kokouksissa käsitellään ko. lautakunnan asioita.
  • raportoi lautakunnan suunnitelmista ja päätöksistä, jotka koskevat ko. suuraluetta
  • raportoi lautakunnalle kehitysyhdistyksen näkemykset ja lausunnot
  • eri lautakuntien vastaavien tulisi mahdollisuuksien mukaan edustaa eri puolueita ja asua alueella. 

Perustetaan tarpeen mukaan eri toimialoille asiakasraateja osallistumaan palvelujen kehittämiseen.

Kehitetään viestintä- ja vuorovaikutuskanavia siten, että kaikilla väestöryhmillä nuorista senioreihin, kantasuomalaisista maahanmuuttajiin on mahdollisuus saada tietoa suunnitelmista ja ottaa kantaa valmisteltavana oleviin asioihin.

Panostuksiin on varattava määrärahat osittain jo vuodeksi 2021 ja täysmääräisesti vuoden 2022 alusta.

Mitataan osallisuuden toteutumista ja seurataan taloudellisia vaikutuksia. 

Tärkein tavoite on, että nykyisten asukkaitten perustellut mielipiteet aidosti huomioidaan valmisteluvaiheessa ja päätöksenteossa.

29.01.2021Hiilinielu- ja terveysmetsiä Espooseen.
29.01.2021Onko Suur-Espoonlahden kehitys ollut kestävää?
23.01.2021Korkeat kerrostalot hajottavat mielenmaisemani
17.01.2021Espoon osallisuusvuosi 2021?
25.10.2020Lisää omakotitontteja Pohjois-Espooseen
18.04.2020Finnoon kehitysideoita 2010 SELAK
24.02.2020Radio vai televisio 1958
03.05.2019Vihreä Lipppu -näyttelyn avajaiset 3.5.2019
05.01.2019Tunteikas Joulu 2003
05.01.2019Miksi minusta tuli arvojohtaja

Siirry arkistoon »